Otsikon kysymys oli yksi teema Turun piispa Kaarlo Kallialan saarnatessa tänään kirkolliskokouksen avajaismessussa Maarian kirkossa, jonne kävelimme heti aamutuimaan.
Kallialan saarnateksti oli Matteuksen evankeliumin luvusta 17, jossa Jeesus sanoo, että ”mutta miksi suututtaisimme heidät?” Jäin sitä miettimään, nykyään kun varsinkin sosiaalisessa mediassa tarkoituksena tuntuu usein olevan nimenomaan suututtaa, jopa loukata kanssaihmisiä.
Olisiko joustavampi kanta mahdollinen?
****
Arkkipiispa Tapio Luoma käsitteli avajaispuheessaan ajankohtaisia raportteja: ilmastoasia ja diakoniabarometri.
Hänen mielestään kirkon tehtävä on pitää esillä toivon näkymää jo tässä ajassa. Kirkko toimii toivon puolesta niin yksilöitä kuin koko maapalloa koskien.
Kesällä edesmenneen kirkolliskokousedustaja Jukka Harvalan muistoa kunnioitettiin hiljaisella hetkellä ja rukouksella.
Luoma ryhtyi johtamaan avajaispäivän asioiden käsittelyä ilman sen kummempia alkuhankaluuksia.
****
Kirkkohallituksen kansliapäällikön valinta on ehkä merkittävin yksittäinen tällä viikolla käsiteltävä asia, vaikka tietysti talousarviossa on monta tärkeää kohtaa.
”Kanslerin” valinnan lähetekeskustelusta muodostui debatti, jossa valintaprosessi sai paljon arvostelua. Siinä vaadittiin enemmän tietoa täysistunnolle ja väännettiin peistä kirkkohallituksen, valitsijamiesten ja täysistunnon roolista.
Lopputulos on, että valinta täysistunnon vallassa ja sille tekevät esityksen valitsijamiehet, jolle kirkkohallitus on antanut lausunnon. Juuri nyt (klo 18 tienoilla tiistaina) valitsijamiehet haastattelevat kolmea kärkiehdokasta. Täysistunto tekee päätöksen torstaina.
****
Kirkon (kirkon keskusrahasto, kirkkohallitus, hiippakunnat) vuoden 2019 + suunnitteluvuosien talousarvion ja toimintasuunnitelman lähetekeskustelussa nostettiin esille tärkeitä asioita: Ylivieskan ja Kiihtelysvaaran palaneiden kirkkojen jälleenrakentaminen, jolle kannatettiin kokonaiskirkon tukea. Mikko Himanka ja Eevi Väistö kertoivat kotikirkkojensa tilanteesta. Kirkko on tärkeä, niinpä kirkot on tarkoitus rakentaa uudelleen.
Kaste ja kummius ja niistä viestiminen olivat toimintasuunnitelmissa yksi painopiste. Meri-Anna Hintsala toivoi sille kunnan viestintäpanostusta. Viestinnän muutoinkin pitäisi tukea strategisia tavoitteita. ”Näkyminen on vaikuttamisen edellytys”, sanoi Hintsala.
Nyt odotetaan talousvaliokunnan mietinntöä budjetista ja suunnitelmista. Mietinnössä on yleensä useita kannanottoja = ehdotuksia päätöksiksi nyt tai tulevaisuudessa.
****
Ääripäät tuntuivat olevan kauimpana käsiteltäessä kirkkohallituksen esitystä hiippakuntajaon muutoksista. Esityksen tavoitteena on muuttaa hiippakuntien rajat tulevien maakuntien mukaisiksi. Suurin muutos olisi Päijät-Hämeen siirto Tampereen hiippakunnasta Mikkeliin.
Sen esityksen takana on nähty myös Mikkelin hiippakunnan tukeminen lisäväestöllä. Varsinkin Päijät-Hämeessä sitä vastustetaan, koska olivat tyytyväisiä Tampereeseen ja nykytilanteeseen.
Piispa Matti Repo aloitti keskustelun vertaamalla hiippakuntajakoesitystä kartalla tehtyyn Afrikan jakoon ilman, että olisi kysytty paikallisilta asukkailta.
Kysymys kuuluu, päätetäänkö hiippakuntien rajoista kokonaisuuden vai paikallisten seurakuntien toiveiden mukaan. Rakentuuko kirkko ylhäältä alaspäin vai päinvastoin, seurakunnista ja jäsenistä ylöspäin?
****
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen saattoi vierailla viimeisen kerran kirkkoministerinä kirkolliskokouksessa. Molemmin puolin tunnutaan olevan tyytyväisiä kirkon ja valtion keskusteluyhteyteen.
Ministeri kertoi itsekin olevan jälleen seurakuntavaalien ehdokkaana kotiseurakunnassaan. Ehkä yllätys oli, että hän esitti sähköisen vaalitavan käyttöön ottoa kirkon vaaleissa. Kirkko kun oli edelläkävijä äänestysikärajan suhteen, hän perusteli.
****
Täysi kokouspäivä päättyi Ville Auvisen pitämään iltahartauteen ja happilenkkiin. Vielä blogiin tämä teksti ja sitten odottamaan uutta päivää.
