Tämän istuntokauden, siis istuntoviikon viimeinen perjantai alkoi viikkomessulla Maarian kirkossa. Kuultiin ja osallistuttiin Pekka Kososen tekemään ja johtamaan upeaan kaikulauluun.
Piispa Jari Jolkkonen saarnasi aiheesta, että ”he yhtä olisivat”.
Mieleen jäi – maallikkona - kysymys, mitä tarkoittaa kirkollinen yksimielisyys? Mistä tiedämme, että toteutamme Jumalan tahtoa? Voimmeko sanoa, että ”Pyhä henki ja me” olemme tätä mieltä. Kumpi meistä edustaa totuutta, minä vai toista mieltä oleva naapuri?
Jälleen kuulimme, että kirkolliskokous ei ole parlamentti, vaan synodi, tie, jota yhdessä etsimme.
Ymmärrän pyrkimyksen, että keskustelemme ja yhä uudelleen jatkamme keskustelua, kunnes löytyy kanta, johon melkein kaikki voivat yhtyä, mutta sillä tiellä kuluu aikaa. Kulkua voi minusta kuitenkin nopeuttaa avoimella mielipiteiden vaihdolla ja tutkimisella, jopa kompromissien etsimisellä. Uskon, että demokratiakin sopii kirkkoon.
Yhteiskunnan yhä nopeampi muutos pakottaa myös kirkossa vähän ketterämmin pohtimaan kirkon asemaa, toimintaa ja muotoja ihmisten elämän keskellä.
Tätä meillä kirkolliskokousedustajilla on aikaa jälleen syksyn istuntoviikolle asti pohtia.
Monta hyvää keskustelua sisältyi tähän viikkoon,ihmisiin tutustumisia, hyviä kohtaamisia ja uusia ajatuksia. Jäävätkö ne kokouspaikalle Linnasmäelle vai tuonko ne mukana arkeen?
Kokouksessa vallitsi sopuisa ja hyvä ilmapiiri, vaikka toki kukin pyrki saamaan oman totuutensa päätökseksi.
****
Aamupäivän täysistunnon varsinainen asia oli kirkkohallituksen täysistunnon jäsenten vaali. Täysistunto on 14-jäseninen kirkolliskokousten välillä ja alapuolella kirkon ylin päättävä elin. Sen jäseninä ovat viran puolesta arkkipiispa ja kaksi piispaa sekä yksi maallikko kustakin hiippakunnasta ja kaksi pappi vuorotellen eri hiippakunnista. Nämä kaksi jälkimmäistä ryhmää nimetään kirkolliskokouksessa hiippakuntavaltuustojen esittämistä ehdokkaista.
Ensin kirkolliskokouksen valitsijamiehet sorvaavat hiippakuntien ehdotuksista esityksen, josta täysistunto äänestää. Tällä kertaa sorvia jouduttiin pyörittämään vähän pidempään, jotta saatiin 40 prosentin tasa-arvovaatimus täytettyä.
Uusi tulkinta oli, että 40 prosenttia laskettaessa otetaan huomioon myös kolme viran puolesta olevaa jäsentä eli piispat. Se tarkoitti tällä kertaa kuutta naista ja kahdeksaa miestä.
Suljetussa lippuäänestyksessä valitsijamiesten esitys meni sellaisenaan läpi, vaikka hajaääniäkin annettiin. Valitut saivat 76 – 99 ääntä 104 annetusta äänestä.
Espoosta tulivat valituiksi maallikkona Heikki Sorvari ja pappina Kalervo Salo.
****
Kiitoksia edustajakollegoille antoisasta kokousviikosta ja tämän blogin lukijoille mielenkiinnosta kirkolliskokouksen asioita kohtaan. Jatkan kirkon ja seurakunnan liepeillä olevien asioiden käsittelyä Avara kansankirkko – blogissani os. http://avarakansankirkko.vuodatus.net/
