Maailmantilanne huoletti kirkolliskokouksen avajaispäivänä
Sodat kuuluivat avajaispäivä messussa ja arkkipiispan avajaispuheessa. Rauhan puolesta rukoiltiin monin sanoin. Myös ruotsalaisuuden päivä näkyi siten, että ruotsia kuului tavallista enemmän.
Avajaismessussa Maarian kirkossa toimitusvastuussa olimme me Espoon hiippakunnan edustajat vahvistettuna muutamilla muiden hiippakuntien edustajilla. Heidi Zitting saarnasi ja Päivi Linnoinen toimi liturgina. Talousvaliokunnan jäsenet kantoivat kolehtia, kuinkas muuten.
****
Kirkolliskokouksen avajaisistunnossa arkkipiispa Tapio Luoma puhui, kuten ennenkin, ajankohtaisista asioista. Sellainen oli mm. kysymys, miten kirkko ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Arkkipiispaahan on sellaisesta kritisoitu ja toisaalta häneltä on sellaista kannanottoa vaadittu.
Luoma huomautti, että kirkko ei ole puolue, eikä se ota kantaa puoluepoliittisiin asioihin tai poliittisin perustein. Kirkko ottaa kantaa oman kutsumuksensa mukaisesti ja puolustaa heikoimmassa asemassa olevia ja vastustaa syrjintää. Tänäkin päivänä jatkuvat sodat olivat toinen arkkipiispan huolen aihe.
”Viikon aikana käsitellään jälleen paljon asioita hallinnollisia ja kirkon sisäisiä asioita, mutta niillä on myös yhteiskunnallista merkitystä”, totesi arkkipiispa.
Harvoin kirkolliskokouksessa taputetaan, mutta Luoman puheelle taputettiin.
****
Edustaja Pauliina Järvinen kiinnitti huomiota siihen, että rekrytointi on kirkon töihin on vaikeutunut. . Opiskelemaan hakijoiden määrä kirkon aloilla on vähentynyt. Parannuskeinot olisi Järvisen mielestä aloitettava kirkon nuorisotyöstä alkaen ja rekrytointiprosesseja olisi kehitettävä. Työantajakuvaa on parannettava. Kirkon arvot vaikuttavat alalle hakeutumiseen ja kirkossa vallitsevat kiistat on ratkaistava. Viestintään kiinnitettävä huomiota.
Kotiseurakuntani Nurmijärvikin pääsi esille. Edustaja Ville Auvinen totesi, että seurakunnan kerhot eivät voi olla tunnustuksettomia. Auvinen viittasi keskusteluun Nurmijärven seurakuntien iltapäiväkerhojen tunnustuksellisuudesta.
”Seurakunta ei voi sellaiseen suostua”, sanoi Auvinen.
En oikein hoksannut, mihin kohtaan se kirkon talousarviota käsiteltäessä liittyi. Ehkä kumppanuuksiin, joita ei pitäisi Auvisen mielestä hyväksyä millä hinnalla tahansa. Aihe on Nurmijärvellä sikäli prosessissa, että kunnalle tuotettavien kerhojen sisällöstä keskustellaan.
Talousarvion yhteydessä puhutaan usein isoista ja pienistä asioista. Nyt mm. vaadittiin, että hautausmaksut pitäisi olla samansuuruisia kaikissa seurakunnissa. Vaadittiin myös, että kirkon jäsenmäärän lasku on saatava kääntymään. Se ei olekaan aivan helppo tehtävä.
Hyväksyttävänä oli uusia rukouksia, jotka vaikuttivat hyviltä, mutta kyllähän niistäkin saatiin aikaan maallikolta ohi mennyttä teologista keskustelua. Oliko kyse siitä, ”koska ihminen alkaa olla Jumalan oma?” Se koski kasterukousta ja kävi ilmi, että kirkossa on erilaisia kastekäsityksiä. Siitä päästiin oikein äänestämään. Selvä enemmistö oli valiokunnan mietinnön takana.
****
Hallintovaliokunnassa käsiteltiin päivän aikana mietintöä kiusaamisen vastaisista toimista seurakunnissa ja maallikoiden aseman vahvistamista seurakunnan hallinnossa. Se tarkoittaa tällä kertaa käytännössä sitä, kuka johtaa puhetta kirkkoneuvostossa: kirkkoherra vai joku muu neuvoston jäsen, pappi vai maallikko?
Johtuiko nelivuotiskauden viimeisestä istuntoviikosta, että puhetta oli täysistunnossa tavallista vähemmän.
