Uusi, helmikuussa valittu kirkolliskokous aloittaa uuden nelivuotisen istuntokauden 10. elokuuta Turussa. Ensimmäinen istuntoviikko siirtyi toukokuulta elokuuksi koronapandemian vuoksi. Koronan uhka vaikuttaa yhä kokousjärjestelyihin. Etäisyyttä on oltava ulkoisesti, mutta toivottavasti muutoin on läheisyyttä.
Jälleen kerran on kyse kirkon tulevaisuudesta kuten aikaisemmillakin kausilla. Kirkolliskokous joutuu ottamaan kantaa siihen, mitä kristinusko ja kirkko tarkoittavat meidän aikanamme ja miten kirkon toiminta tulee järjestää käytettävissä olevilla resursseilla.
Osa edustajista tulee Turkuun uudistamaan kirkkoa, osa pitämään sen entisellään. Monen ajatukset lienevät jotain siltä välillä. Edellinen arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi eräässä kokouspuheessaan ”kirkolliskokouksen elävän muutoksen ja pysyvyyden jännitteessä”. Siis ajassa, ajassahan meidän on elettävä.
Kirkon demokratia aiheuttaa jännitteitä
Kirkolliskokouksessa papeiksi vihityt ja maallikot eli seurakuntalaisten edustajat toimivat yhdessä ja vuorovaikutuksessa.
Varmaan tälläkin kaudella pohditaan kirkollisen demokratian luonnetta. Taustatekijänä on nähtävissä myös eri ammattiryhmien voimistuva vaikuttaminen kirkossa.
Tulevallakin kaudella kuultaneen keskustelua siitä, että kirkon demokratia on erilaista. Toiset vaativat sen vahvistamista, toiset supistamista.
Meille on kerrottu, että kirkolliskokousedustajat eivät edusta heidät valinneita seurakuntalaisia, vaan kirkkoa. Oma näkemykseni on, että valta kirkossa – siis maallisessa mielessä – nousee seurakuntalaisista, ei vain kohdistu heihin.
Neljän vuoden asiat: avioliitto ja talous pysyvät agendalla
Alkavan nelivuotiskauden asioita tulevat olemaan avioliittoon, talouteen ja rakenteisiin sekä kirkkolakiin liittyvät asiat. Myös koronan vaikutukset/opetukset ja strategiset linjaukset tulevat vastaan. Ja varmaan myös jotain odottamatonta tullaan näkemään.
Samaa sukupuolta olevien parien vihkiminen kirkollisesti avioliittoon on heti agendalla piispojen juuri syntyneen ja julkisuuteenkin tulleen kannanoton kautta. Piispojen kannanotto ei ollut yksimielinen, mutta jonkinlaisia liikahduksia kohden kompromissia siinä voi nähdä. Kirkko on liikkeellä?
Pipliaseura on tehnyt Uudesta testamentista uuden mobiilikäännöksen, joissa sanastoa on päivitetty. Joko tällä kaudella päätetään uudesta virallisesta raamatunkäännöksestä? Vai riittääkö, että sanallinen kirjo laajenee kentällä? Moni asia kirkossa sivuaa sanojen tulkintaa ja sen kehittymistä.
Vuosia tekeillä ollut kirkkolaki menee uusiksi, kun eduskunta palautti sen kirkolle.
Valitaan varapuheenjohtajat ja valiokunnat
Ensimmäiseen viikkoon kuuluu paljon perinteitä: valtakirjojen tarkastaminen, avajaismessu tuomiokirkossa ja avajaisistunto Turun kristillisellä opistolla. Ensimmäisinä päivinä valitaan puheenjohtajat, valiokunnat ja muut vastuun kantajat.
Kirkolliskokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa virkansa puolesta, joten häntä ei nyt valita. Sen sijaan valitaan 1. ja 2. varapuheenjohtaja. He ovat maallikoita, siis ei pappeja. Heidän valintansa on mielenkiintoinen ruljanssi, johon ei oikein rohjeta asettua ehdolle, mutta voidaan olla käytettävissä. Epäilen, että jonkinlaista ennakkopalaveria kuitenkin pidetään. Puheenjohtajien rooli on tärkeä.
Kolmas kausi alkaa
Itselläni alkaa kolmas kausi kirkolliskokousedustajana. Rutiinit ovat jo tuttuja, mutta edustajista suuri osa on vaihtunut, joten vastaan tulee paljon uusia tuttavuuksia. Valiokuntatoiveenani on hallintovaliokunnassa jatkaminen.
Yritän jatkaa kokousviikon tapahtumien kommentointia tässä blogissa.
----
ps. 8.8. Piispojen kirjeessä todetaan yhteenvetona, että "tilanteessa, jossa piispainkokouksen jäsenet päätyisivät syystä tai toisesta joustamaan parhaana pitämästään mallista, pitää enemmistö heistä toiseksi parhaana mallia 3." Malli 3 tarkoittaisi, että kaikki parit voidaan vihkiä, mutta papilla olisi omantunnon vapaus vihkiä tai olla vihkimättä. Tähän malliin kuuluu, että kirkko pitäisi kiinni avioliitosta miehen ja naisen välisenä, mutta silti voidaan vihkiä myös samaa sukupuolta olevia pareja.
