4.5.2022
Samaa sukupuolta olevien parien avioliittoon vihkiminen jatkaa eloaan kirkolliskokouksessa. Käytännössä asia on kirkossa edelleen ratkaisematta. "Kivi on yhä kengässä", kuten Tapani Rantala tilanteen ilmaisi.
Nyt perustevaliokunta antoi mietinnön aloitteesta, jossa pyydettiin piispainkokousta valmistelemaan esitys kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta. Aloitteen oli tehnyt Jukka Hautala sekä 43 muuta allekirjoittajaa.
Perustevaliokunta sanoi mietinnössään pitävänsä tärkeänä etsiä kirkossa yhteistä tietä, jolla kaikki seurakuntalaiset voivat kokea kuuluvansa yhtäläisesti samaan Kristuksen ruumiiseen ja tulevansa kohdatuiksi yhdenvertaisesti. Hyvin sanottu, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Perustevaliokunta esitti: 1. kirkolliskokous lähettää aloitteen tiedoksi piispainkokoukselle, ja 2. pyytää piispainkokousta jatkamaan sitä työskentelyään, josta piispainkokous lähettii kirkolliskokoukselle kirjeen 6.8.2020..
Perustevaliokunta ei päässyt yksimielisyyteen, vaan sen mietintö, kompromissi sekin, on äänestyksen tulos.Kokmpromissi on enemmistön kanta, johon vähemmistö lausui vielä eriävän mielipiteen.
Eriävässä mielipiteessä esitettiin: 1. Aloite jätetään raukeamaan. 2. Piispainkokousta pyydetään jatkamaan työskentelyä kirkollisen yhteyden säilyttämiseksi eri avioliittonäkemyksistä huolimatta.
Äänetysten tulos
1.ponsi: Jaa 59, Ei 43, Tyhjiä 1
2. ponsi: Jaa 62, ei 42, Tyhjä 1
Jaa tarkoitti valiokunnan enemmistön kantaa ja ei Sammeli Juntusen esittämää eriävän mielipiteen mukaista kantaa.
Pyyntö siis lähti piispoille jatkovalmistelua varten. Tällä kertaa keskustelu oli melko vaisua. Ehkä kaikki oli tästä aiheesta jo sanottu niin moneen kertaan, ettei intoa puheenvuoroihin ollut. Kyse oli vasta asian valmistelusta, joten päätös ei vaatinut 3/4 määräenemmistöä.
Ja sitten jotain aivan muuta: Käsien teologiaa.
Kirkolliskokousedustaja, muusikko Pekka Simojoki piti aamuhartauden käsien teologiasta. Hän kertoi diakonian juhlavuotta varten tekemästään laulusta, jonka Pekka ja Mirja Lassila esittivät.
Eduskunta vierailulla
Eduskunnan hallintovaliokunnan jäseniä vieraili Riikka Purran johdolla keskiviikkona kirkolliskokouksessa. Iltapäivällä he olivat mukana kirkolliskokouksen hallinto- ja lakivaliokuntien yhteisessä kokoontumisessa, jossa kerrottiin eduskunnan käsittelyyn tulevasta uudesta kirkkolaista. Molemmin puolin oltiin vierailuun tyytyväisiä, jossa vähän ”lobattiin” eduskunnan väkeä. Eduskunnassa kirkkolakia käsittelee juuri hallintovaliokunta ennen täysistuntoa
Seurakuntien on laadittava tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Yleisvaliokunnan mietinnön mukaan Jokaiseen seurakuntaan tulisi laatia tuollainen suunnitelma.
Kyse on laajasta joukosta asioita alkaen aisti- ja liikuntarajoitteisten toimintaan osallistumisen mahdollistamisesta ja paljon muuta ym. Viisi valiokunnan jäsentä jätti eriävän mielipiteen, jonka mukaan myös uskonnonharjoittaminen tulisi sisällyttää suunnitelmaan, mitä enemmistö siis vastusti. ”Uskonnonharjoittamista ei saa mitenkään rajata”, perusteli Aimo Koskelo enemmistön kantaa.
”Syrjintä on piilotettu uskonnonharjoittamisen vapauden savuverhon taakse”, sanoi puolestaan eriävää mielipidettä kannattanut Pauliina Järvinen.
Teemu Laajasalo yritti palauttaa keskusteluja maan pinnalle: kirkon haasteet voidaan ratkaista ilman rakenneuudistuksia, hankkeita ja suunnitelmia. (salissa taputuksia). Sillä aikaa, kun suunnitellaan, olisi moni ongelma, tavoite, ym tehtävä on hoidettu. Tekemisetkin on tosin päätettävä tehdä. Mikä siis estää? Kuulosti helpolta, mutta sekin odottaa vielä toteuttamistaan. Piispan ennenkin esittämä ajatus on, että kirkon suuren työntekiijäjoukon pitäisi tehdä jotaiin muuta kuin mitä he nyt tekevät, ja mm. jäsenkato loppuisi.
Ilmasto- ja ympäristöasiat ovat tälläkin viikolla paljon esillä. Kirkon energia- ja ilmastostrategia annettiin tiedoksi. Strategia kirvoitti tasokkaan keskustelun parhaista keinoista energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Metsiä voidaan hoitaa monella tavalla. Parhaasta tavasta hoitaa metsiä on melkein yhtä monta mielipidettä kuin uskon asioista.
Miksi kirkossa yhä syrjitään? Kyselytunnilla kysyttiin syrjivistä rakenteista, joita kirkossa tutkitusti edelleen ilmenee. Syrjintää on mm. henkilöstöryhmien kesken, sukupuolen ja iän perusteella. Edelleen hiertää papin viran avaaminen naisille.
