Arkkipiispa Tapio Luoma pohti avajaispuheessaan erilaisuuden hyväksymistä ja ihmisen identiteettiä. Identiteetin voi ajatella vastauksena kysymykseen, kuka minä olen, ja mihin ryhmään minä kuulun. Meidän pitää hyväksyä myös muiden identiteetit ja tutustua niihin.
Hyväksyminen tarkoittaa myös yhdenvertaista asemaa.
Uskontoja ei pidä eristää pois julkisesta tilasta omiin poteroihinsa vailla mahdollisuutta kohdata toisiaan. Toistensa tunteminen edistää toisin uskovien kunnioittamista.
”Kristittyä ei määritellä hänen ominaisuuksiensa mukaan vaan sillä, että hän on Kristuksen oma”, siteerasi arkkipiispa Tuomas Akvinolaista.
Oma kysymykseni on, mitä tarkoittaa olla Kristuksen oma? Sitä joudumme pohtimaan kukin tykönämme.
Porvoon hiippakunta vastasi avajaismessusta. Piispa Bo-Göran Åstrand saarnasi siitä, miten paljon hyvää käsillä voi tehdä. Pandemia on herättänyt yhteisvastuumme. ”Elämä ei ole niin yksilöllistynyt kuin usein väitetään”, painotti Åstrand.
Tilinpäätökset ja toimintakertomukset viime vuodelta: Kansliapäällikkö Pekka Huokuna kertoi, mitä kaikkea kirkkohallituksessa viime vuonna tehtiin. Paljon tehtiin etätyötä. Työtä järjesteltiin tiivistäen uudelleen. Tavoitteena oli henkilömäärän supistaminen.
Juha Tuohimäki, uusi talouden kirkkoneuvos, esitteli numeropuolta. Kirkollisvero tuotti viime vuonna 900 miljoonaa, josta seurakunnille tuli 94 % eli 844 milj. euroa. Valtionrahoitus on 114 milj. euroa. Verotulot kasvoivat 1.7 %. Alijäämä oli kuitenkin 10.4 milj. euroa, mikä aiheutui mm. pandemiatuesta seurakunnille.
Rakenteellinen tasapainotustarve n. 3 milj. euroa. Tekeillä on talouden tasapainotussuunnitelma vuosille 2022–2024.
Kirkon eläkerahaston sijoitusvarallisuus lähentelee jo kahta miljardia. Ennen maalattiin eläkevarojen riittävyydestä uhkakuvia, mutta uusi talousneuvos oli nyt hyvin toiveikas. Eläkkeet kyetään maksamaan kirkon työntekijöille myös tulevaisuudessa ja ehkä seurakuntien maksamia eläkemaksujakin kyetään pian laskemaan.
Pandemian teologia? Marjaana Toiviainen toivoi kirkolta pandemian liittyvää teologiaa, ”muutakin kuin ohjeita maskien käytöstä ja turvaväleistä”. Mitä pandemia syvällisemmin ajatellen merkitsee ja vaikuttaa? Ilmastomuutos tuo vielä paljon dramaattisempia vaikutuksia. Miten niihin tulee suhtautua, kun kysymys on olemassaolosta.
Aloite rukouselämän edistämisestä sai kannattajiksi 67 edustajaa. Sen todettiin yhdistävän kirkolliskokouksen erilaisia suuntauksia. Joku sanoi, että hyvyyden pitää kasvaa ihmisen sisältä, sitä ei voi kaataa ulkopäin häneen.
Reformaation (=uudistaminen) tilalle ehdotettiin evankeliumikirjaan aikaisempaa uskonpuhdistus -sanaa.
Oma kysymykseni: mitä uskosta halutaan puhdistaa? Uudistaminen on minusta parempi.
Kirkkoministeri Antti Kurvinen vieraili kokouksessa iltapäivällä: ”Kirkkoasioista vastaaminen hallituksessa on minulle mieluinen tehtävä.” Hän sanoi haluavansa edistää kirkon ja muiden uskonnollisten yhteisöjen asioita ja kiitti monin sanoin kirkon työtä. Kansalaisyhteiskunnan asiat laajasti ovat hänen salkussaan.
”Kunnioitan kirkon autonomiaa enkä puutu kirkon sisäisiin asioihin.” Hän kannatti dialogia uskonnollisten tahojen kanssa.
Ministeri painotti positiivisen uskonnon vapauden merkitystä. ”Voisimmeko yhdessä tehdä vielä enemmän syrjäytymisen ehkäisemiseksi”, hän heitti.
Kurvisen puheet olivat kirkon kannalta hyvin lohduttavia. Vaikka niinhän kirkkoministerien puheet kirkolliskokouksessa ovat yleensäkin olleet. Valtion ja kirkon hyvää yhteistyötä on kiitelty. Vain Päivi Räsänen pyrki siinä tehtävässä, valtiovallan edustajana, opettamaan kirkkoa, tosin huonolla menestyksellä, oppi ei tainnut mennä perille.
Keskustelu avioliitosta alkoi jälleen ja sähköisti tunnelman salissa. Uudessa aloitteessa esitetään piispainkokoukselle pyyntö valmistella esitys kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä ja siunaamisesta.
Sammeli Juntunen esitti heti alkuun, että aloite jätettäisiin raukeamaan. Aloitteen tekijät (44 edustajaa) näkivät aloitteen mahdollisuutena ratkaista avioliittoa koskeva umpisolmu. Nykyinen tilanne on kestämätön. ”Emmekä voi sulkea joitakin ihmisiä ulkopuolelle.”
”Voiko kirkko pitää homoutta syntinä, kun tiede on todennut jo aikoja sitten, että se on aivan luonnollista?” ”Avioliitosta eri tavoin ajattelevat mahtuvat kyllä samaan kirkkoon. On asetettava tässä asiassa ihminen keskiöön”, totesi Päivi Raunu
Aloitteen hylkäämistä kannatettiin useissa puheenvuoroissa. Perusteluina toistettiin moneen kertaa esitettyjä avioliittoon liittyviä käsityksiä ja toisaalta käsittelyjärjestystä pidettiin vääränä. Hylkäämisen kannattajien mielestä kirkon kanta avioliittoon on jo ratkaisut, se on miehen ja naisen välinen liitto. Muutamassa puheenvuorossa ”mopo vähän karkasi käsistä” ja käytettiin varsin loukkaavaa kieltä, vaikka keskustelu muutoin oli varsin asiallista.
Aloitteen jatkosta äänestetään keskiviikkona.
