Torstain iso juttu kirkolliskokouksessa oli tulevaisuusvaliokunnan 20 esityksestä päättäminen aamupäivällä. Päätökset heittävät pallon kirkkohallitukselle, jonka tulee tehdä selvityksiä tai laatia esityksiä kirkolliskokoukselle.

Uudistusten tarve johtuu ennakoiduista resurssien supistumisesta lähivuosina ja vuosikymmeninä. Tulevaisuuteen valmistaudutaan toimintatapojen muutoksilla sekä hallinnon ja toimintojen supistamisella. Suu on laitettava säkkiä myöten eli menot eivät voi olla tuloja suurempia. Mutta käytettävissä olevat resurssit on käytettävä tehokkaasti.

Seuraavassa joitakin päätettyjä asioita:

Henkilöstön osaamista kehitetään niin, että heillä on valmiuksia monialaiseen työhön, vapaaehtoisten rekrytointiin, parempaan johtamiseen ja viestintään. Seurakuntalaisten vapaaehtoistyöhön osallistumisen esteitä poistetaan. Työntekijät voivat toimia yli seurakuntarajojen. Selvitetään siirtymistä virkasuhteista työsuhteisiin ja johtotehtävien määräaikaisuuteen. Myös työkiertoa selvitetään. Kyse on läpi kirkon toimintakulttuurin muutoksesta.

Kirkkolain supistusesitys hylättiin. Peruste oli, että siinä ei ole mahdollisuutta enempään kuin jo on tehty kodifioinnin yhteydessä.

Jumalanpalvelusyhteisöille kyllä, mutta henkilöseurakunnille jälleen kerran ei. Tästä käytiin runsas keskustelu ja esitys henkilöseurakuntien selvittämisestä kaatui äänestyksessä 65-41.

Selvitetään, miten seurakuntayhtymän sisällä luottamushenkilö voi säilyttää paikkansa, vaikka siirtyisi seurakunnasta toiseen. Tähän lisättiin, että myös muu seurakuntalainen voi säilyttää muuttaessaan yhtymän sisällä seurakunnasta toiseen vanhan seurakunnan jäsenyyden. Tämä pykälä ei tule olemaan helppo toteuttaa.

Hiippakuntavaltuustot lopetetaan, maallikoiden osuutta kapituleissa lisätään. Päätösten alistamiset pois, esim. kiinteistökaupoissa. Virka- ja hallintoterminologiaa uudistetaan: häviääkö tuomiokapituli-nimi?

Rovastikunnista ja lääninrovasteista syntyi vilkas keskustelu, joka näytti olevan kääntäen verrannollinen kysymyksen tärkeyteen. Esitys oli, että rovastikunnan perustaminen olisi vapaaehtoista. Äänin 62–46 päätettiin rovastikunnat säilyttää pakollisina. Lääninrovastit nimittää kapituli.

Kahden tunnin äänestämisten jälkeen ja esitysten käsittelyn jälkeen ”päästiin substanssiin” eli koko paketin tärkeimpiin kohtiin. Se tarkoittaa kirkkohallituksen eräiden yksiköiden yhdistämistä kirkon kehittämispalveluiksi. Tässä otetaan huomioon myös hiippakunnat, seurakunnat ja järjestöt eli ajatus on koordinoida näiden toimintaa päällekkäisyyksien poistamiseksi. Tämän kohdan odotetaan oikeasti vähentävän kustannuksia.

Ja ehkä tärkein päätetty tavoite on seurakuntien keskusrahastomaksun pienentäminen prosenttiyksiköllä. Se on toteutuessaan oikeasti merkittävä supistus. Se helpottaa seurakuntien asemaa, mutta aiheuttaa keskushallinnossa suuren sopeutustarpeen. Sopeutus ei kuitenkaan voine tarkoittaa vain supistuksia vaan mieluummin toimintatapojen muutoksia.

Seurakuntien asema ei kuitenkaan tuolla välttämättä kohene, sillä vastaavasti niiden verotulot supistuvat.

Lisäksi esitettiin muutamia lisäponsia: Seurakuntayhtymien hallintoa esitettiin kevennettäväksi, mutta se hävisi äänin 56–52. Tähän uudistukseen ei sisälly pakkoa liittyä yhtymiin, vaan rakennejärjestelyt ovat vapaaehtoisia.

Paljon toivottu ja vastustettu kirkolliskokouksen päätösten määräenemmistövaatimuksen lieventäminen ¾:stä 2/3:aan hävisi äänestyksen 63 – 44.

Suuri avioliittokeskustelu jatkui

Iltapuhteen kirkolliskokous käytti tiistaina aloitetun avioliittokeskustelun jatkamiseen. Tiistailta jäi mieleen piispa Björn Vikströmin terävä analyysi, mutta muutoin keskustelussa toistettiin eri vaiheissa tätä aihetta aikaisemmin käsiteltäessä toistettuja argumentteja.

Kahta mieltä olevien välisessä ei muurissa juuri näkynyt aukkoja. Toisella puolella muuria olevien mielestä samaa sukupuolta olevat tulisi voida vihkiä kirkollisesti, toisella puolella olevien mielestä ei missään tapauksessa. Yleensä muureja rakennetaan valtakuntien ulkorajoille, tässä tapauksessa se on jämähtänyt keskelle valtakuntaa.

Myös piispoilla tuntuu olevan painotuseroja tässä asiassa. Jonkinlaista maantieteellistä jakoakin oli nähtävissä. Yllätys ei ole, että eteläisissä hiippakunnissa suhtaudutaan ymmärtäväisemmin samaa sukupuolta olevien liittoihin kuin pohjoisemmassa.

Molemmat puolet perustelevat Raamatulla kantaansa.

Jos tulkitsin keskustelua oikein, kukaan aloitteen vastustajista ei pitänyt mahdollisena, että nämä kaksi avioliittokantaa voisivat olla totta kirkossa samanaikaisesti. Aloitteen kannattajien mielestä se olisi mahdollista.

Muutamat kyllä myönsivät, että jokin ratkaisu tähän on löydettävä. Keskustelu jatkuu vielä perjantaina. Aloite lähetettäneen perustevaliokuntaan ja siihen palataan syksyllä – tai myöhemmin. Puhemiesneuvoston ehdotus on, että yleisvaliokunta antaa perustevaliokunnalle lausunnon, mikä sekin tuntui joillekin olevan vaikea asia.

Olin mukana yhteispuheenvuorossa, jossa kannatettiin tarvittavien muutosten tekemistä käsikirjaan.

Istuntoviikko päättyy perjantaina. Päätöspäivä aloitetaan aamumessulla Maarian kirkossa.