Tänään oli mielenkiintoinen ja monivaiheinen päivä, jota varapuheenjohtajien vaali sopivasti sähköisti
Aamulla avajaismessussa saarnannut Lapuan piispa Simo Peura toivoi kirkolliskokouksen toimintaan vastavuoroista jakamista ja pyrkimystä yhteisymmärrykseen. Nelivuotiskauden avajaismessu on perinteisesti pidetty Turun tuomiokirkossa. Se on aina jyhkeä kokemus puitteiden ja urkujen komean soiton ansiosta.
Messun jälkeen pidetyssä avajaisistunnossa pitää arkkipiispa – perinteiseen tapaan sekin – painavan linjapuheen. Tapio Luoma puhui nyt kirkon ja politiikan suhteesta. Se tuntui nyt erityisen ajankohtaiselta aiheelta monestakin syystä. Onhan keskustelua syntynyt mm. Lähetysseuran osallistumisesta eräisiin kampanjoihin, joita on tulkittu poliittiseksi. Muutoinkin kirkko ja politiikka on kestoaihe.
Luoma aloitti koronasta ja sanoi, että joudumme sietämään epävarmuutta ehkä hyvinkin pitkään. Hän kiitti Suomen poliittista järjestelmää, joka kykeni päättämään keinot pandemian torjuntaan. Kirkko on yksi yhteiskuntajärjestelmämme ja demokratiamme tukijoita.
Myös kirkossa on Luoman mielestä politiikka mukana, sehän on yhteisten asioiden hoitoa. Mutta kirkko ei ole poliittinen puolue, eikä kirkko ajan minkään puolueen asiaa. Kirkon jäseniä löytyy kaikista puolueista ja kirkon sanoma välittyy heidän kauttaan.
Monet kirkolliskokouksen päätökset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen ja niillä on vaikutusta myös kirkon ulkopuolella, korosti Luoma.
”Uskonnoilla on sanottavaa siihen, miten ihmisiin tulee suhtautua. Kyse ei ole vain uskonnon näkymisestä, vaan myös arvoista. Politiikassa on aina otettava huomioon ”inhimillinen tekijä – ehkä juuri kirkon ansiosta."
Kuikka ja Rajala varapuheenjohtajiksi
Varapuheenjohtajien vaali oli jännittävä tapahtumasarja, jonka voi nähdä myös jonkinlaisena ilmapuntarina.
Varapuheenjohtajilla on oikeasti töitä kirkolliskokouksessa. He johtavat kumpikin vähintään yhden päivän täysistuntoa, eivätkä ole vain varalla. He ovat myös tärkeitä linjauksia tekevän puhemiesneuvoston jäseniä ja ovat kirkon korkeimpia maallikkoja. Ministerikahveilla (joka on keskiviikkona) varapuheenjohtajat istuvat ministerin pöydässä arkkipiispan kanssa.
Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi esitettiin erikoislääkäri Seija Kuikkaa Mikkelistä ja ex-kansanedustaja Ulla-Maj Wideroosia Närpiöstä. Kuikka valittiin 64 äänellä Wideroosin 41 ääntä vastaan.
Toiseksi varapuheenjohtajaksi esitettiin maakuntajohtaja (el.) Pertti Rajalaa Porista ja ex-kansanedustaja Jouko Jääskeläistä Vantaalta. Rajala valittiin 58 äänellä Jääskeläisen 48 ääntä vastaan.
Ehdokkaita esittäneissä puheenvuoroissa korostettiin tehtävässä kokoustekniikan ja kokousten sujuvan johtamisen ohella laajempaa näkemystä, hallinnon tuntemusta, tasapuolisuutta ja huumorintajua. Puheenjohtajan on pidettävä henkeä yllä kokouksessa.
Varapuheenjohtajien vaalissa oli nähtävissä sekin ennestään tunnettu seikka, että kirkolliskokouksessa puheilla voi oikeasti vaikuttaa, eikä asiat ole ennalta määrättyjä tai sovittuja.
Kirkolliskokouksessa on väitetty olevan erilaisia suuntauksia tai blokkeja. Tuo vaali osoitti, että kyse on pikemminkin spektristä, jossa jokaisella edustajalla on oma paikkansa.
Päivän töihin kuului myös valitsijamiesten vaalit, jotka toteutettiin hiippakunnittain. Kukin hiippakunta saa valitsijamiehiin (voivat olla myös naisia, mies on vanha nimitys, joiden poistamisesta onkin jätetty aloite) 2 tai 3 jäsentä. Valitsijamiehet sijoittavat edustajat eri valiokuntiin, missä voi olla vähän sovittamista, sillä toiveita on enemmän kuin paikkoja. Jokainen edustaja kuitenkin istuu jossain valiokunnassa.
