Torstain salaisessa, päivällä aloitetussa ja illalla jatketussa iltakoulussa oli aiheena kirkon, erityisesti seurakuntien rakenneuudistus, jota on jo vuoden verran yritetty saada liikkeelle. Nyt kansliapäällikkö Pekka Huokuna kertoi ajatuksiaan sen tiimoilta ja sen pohjalta käytiin vilkas keskustelu.

Useimmat pitivät iltakoulussa rakenneuudistuksen liikkeelle lähtemistä välttämättömänä tai ainakin kannatettavana, ja kansliapäällikön esittämiä pohdintoja kiitettiin, vaikka kaikki, myös kansliapäällikkö Huokuna itse, pitivät sitä vain keskustelun avauksena. Toivottavasti sen liike jatkuu, vaikka paljon kuului iltakoulun jälkeen myös epäilyjä, jopa toiveita, että palataan lähtöruutuun.

Moni ajattelee, kunpa mikään ei muuttuisi. Mutta kun maailma muuttuu, sille emme voi mitään. Taannoisen suuren srk-rakenneuudistushankkeen muisto herättää yhä pelkoa, että on tulossa kaikkea koskeva pakko, mutta sellaista tuskin nyt on tulossa.

Ketä ja miten valitaan jäsenet kirkkohallituksen täysistuntoon?

Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenten valintaa halutaan kehittää. Aloitteessa esitetään asiantuntemuksen huomioon ottamista nykyistä laajemmin kirkkohallituksen täysistunnon jäseniä valittaessa. Aloitteen mukaan olisi tarvetta saada esim. talouden ja juridiikan asiantuntemusta täysistuntoon.

Yksi kysymys on, nimeääkö ehdokkaat kautensa päättävä vai vaalien jälkeen aloittava hiippakuntavaltuusto.

Nythän prosessi etenee niin, että hiippakuntavaltuustot nimeävät kolme ehdokasta järjestyksessä 1–3, joista kirkolliskokous valitsijoidensa esityksestä nimeää jäsenet, maallikoita yksi per hiippakunta. Kk:n valitsijat sovittelevat yhteen hiippakuntien esitykset ja ottavat huomioon sukupuolijaon.

Valinta on melkoisen monimutkainen ja on vaikea nähdä, miten se ikään kuin periaatteellisesti tapahtuu. Onko se vaali, valinta vai rekrytointia soveltuvuuden arviointeineen? Onko kirkkohallituksen täysistunto demokraattinen vai ammattilaisista tai asiantuntijoista koostuva toimielin. Sitä ei ehkä kukaan tiedä.

Aloitteen tiimoilla on monenlaista ilmaa. Minä yritän pitää asiassa esillä kirkolliskokousvaalien ja demokratian merkitystä. Kirkon piirissä on jatkuvasti jännite suhteessa demokratiaan: toisaalta sen asema tunnustetaan, toisaalta se yritetään pitää vähän sivussa ja halutaan hoitaa asioita ilman sitä.

Niin, mikä on kirkkohallituksen täysistunto? Kirkkohallitus on kirkon valmisteleva ja toimeenpaneva virasto, jossa pari sataa työntekijää. Heidän pomonsa, kirkkoneuvokset muodostavat virastokollegion, joka päättää rutiineista. Ylin luottamuselin siellä on täysistunto, johon valitaan maallikoita ja pappeja eri hiippakunnista.

****

Hallintovaliokunnassa olemme käsitelleen myös kiusaamisen estämistä, kirkolliskokouksen työjärjestystä, ja kirkkohallituksen ohjesääntöä sekä kuulleet näitä varten asiantuntijoita. Asioita on ollut enemmän kuin pitkään aikaan.

Yleisvaliokunnassa oli esillä seurakunnan kirkkovaltuuston koon säätely seurakunnan jäsenmäärän muuttuessa. Kun jäsenmäärä pienenee, voi valtuutettujen määrä voi tulla demokratian kannalta liian pieneksi. Se saattaa tulla ajankohtaiseksi erityisesti Helsingissä. Uudistuksen toivotaan tulevan järjestetyksi ennen seuraavia seurakuntavaaleja.

****

Avioliittokeskustelussa oli tällä kertaa kyse siitä, voidaanko pari vihkiä kirkolliseen avioliittoon, jos vain toinen puoliso kuuluu kirkkoon. Kirkkohallitus oli tehnyt siitä esityksen. Perustevaliokunnan mielestä sille ei ole teologisia esteitä, mutta lakivaliokunnan mukaan se tuli jättää raukeamaan. Esitykseen liittyi seitsemän jäsenen eriävä mielipide, jonka mukaan esitys oli hyväksyttävä.

Paljon käytettiin jälleen puheenvuoroja, kuten avioliittoa käsittelevien asioiden kohdalla on ollut tapana. Mitään yllättävää ei puheenvuoroissa tullut vastaan.

Äänestyksessä valiokunnan mietintö sai 42 ja eriävä mielipide 53 ääntä, tyhjiä oli 2. Asia palautui näin lakivaliokunnan käsiteltäväksi ja tuli takaisin täysistuntoon jatkettuun toiseen 1. käsittelyyn. Äänestyksen tulos noudatteli eilistä tulosta: 39 valiokunnan ja 54 eriävällä kannalla.

Sitten toiseen käsittelyyn. ”Onko esitys niin tärkeä, että pitää tärkeätä hylätä määrävähemmistösäädöksen (3/4) perusteella esitys”, totesi Wiking Vuori.

Toisessa käsittelyssä kirkkohallituksen esitys sai 54 ääntä, vastaan äänesti 39. Määräenemmistö olisi vaatinut 70 ääntä. Näin esitys hylättiin. Ja määräenemmistösäädös osoitti voimansa.

Ja kyse oli siis siitä, voidaan kirkolliseen avioliittoon vihkiä sellainen pari, josta toinen ei ole kirkon jäsen.

****

Perjantai aloitettiin viikon päätösmessulla (tällä kertaa kelttiläinen) Maarian kirkossa. Arkkipiispa Tapio Luoma saarnasi: ”Kaikessa luodussa on mukana Sana.” Kristinuskon mukaan sanat ovat enemmän kuin vain puhetta. Sana on Jeesus, Hänessä Sana tuli lihaksi maan päälle.

Istuntoviikko päättyi perjantaina ennen puolta päivää arkkipiispan puheeseen ja kiitoksiin.

****

Mikä oli viikon kohokohta tai merkittävin asia tai tilanne? Mieleen nousee ainakin kolme sellaista: 1) tulevaisuusselonteosta laadittu mietintö ja 2) iltakoulussa käsitelty rakenneuudistuksen valmistelun edistäminen, jotka suuntaavat pitkälle tulevaisuuteen, sekä 3) pieni pyhiinvaellus Turun tuomiokirkolle erilaisine ulottuvuuksineen: historiaa, teologiaa ja hengellistä pohdintaa, dialogia, henkilökohtaista mietiskelyä ja liikuntaa.