Tulevaisuuselonteosta käytettiin kolmen päivänä aikana yhteensä 52 puheenvuoroa. Lopulta äänestettiin siitä, pyydetäänkö Siunauksen signaalit -selvityksestä myös perustevaliokunnan lausunto, kuten edustaja Sammeli Juntunen esitti. Puheenjohtajien neuvoston esitys, että ei lausuntoa perustevaliokunnalta voitti ääniin 63–43.

Asiaa, jota vastustetaan, yritetään joskus tyrkätä perustevaliokuntaan. Taustalla saattaa olla toive, että kyseissä valiokunnassa olisi suuri todennäköisyys, että ainakin uudistamiseen tähtäävät aloitteet tulevat hylätyiksi.

Hallintovaliokunnan käsittelyyn tuli aloite ”Seurakuntien rooli kiusaamisen vastaisessa työssä”. Siitä keskustelimme alustavasti keskiviikkona ja kuulimme asiantuntijoina. Käsittelyä jatkamme ensi vuonna.
Sen voisi jo todeta, että ohjeita kiusaamisen käsittelyyn on runsaasti olemassa, mutta kiusaamista yhä tapahtuu seurakunnissa ja sen käsittely niissä vaihtelee.

Tiistaina kuultiin valtiovallan tervehdys, jonka toi tällä kertaa ylijohtaja Riitta Kaivosoja. Hän puhui henkisestä kriisinhallinnasta, joka sivuaa kirkonkin työtä varsin läheltä. Siihen arkkipiispa Tapio Luoma kiitospuheessaan tarttuikin.

Keskiviikon lounaalla kokoonnuimme Espoon edustajat. Sovittiin kalenteriasioita ja puhuttiin syvällisiä Jumalan olemuksesta, mihin innoitti täysistunnon tulevaisuuskeskustelu.

Istuntosalissa käsiteltiin keskiviikkona vuosia esillä ollutta kysymystä, miten jäsenyyden voi seurakunnassa säilyttää, jos henkilö muuttaa seurakuntaa yhtymän sisällä. Tätä ei kirkkohallituksen selvityksessä pidetty ainakaan nyt mahdollisena järjestää, vaan se jää odottaa mahdollista laajempaa kokonaisuudistusta.

Kirkkolain eteneminen kiinnosti kyselytunnilla. Sehän on eduskunnan käsittelyssä, jossa sitä nyt käsittelee hallintovaliokunta, jolle perustuslakivaliokunta antaa lausunnon. Eduskunnasta oli kerrottu, että tavoite on saada se hyväksyttyä tällä vaalikaudella. Ellei näin käy se raukeaa.