Kirkolliskokouksen syysistuntokausi alkaa maanantaina 7. marraskuuta ”perinteisin menoin” eli avajaismessulla Maarian kirkossa.
Syksyn kokouksen asialistalla on tavalliseen tapaan kirkon keskusrahaston seuraavan vuoden talousarvion ja toimintasuunnitelmien käsittelyt. Se käsittää kirkkohallituksen ja hiippakuntien ensi vuoden toiminnan puntarointia. Ja niin kuin tiedetään, julkishallinnossa vuosibudjetti on sitova asiakirja, jopa Raamattua sitovampi, jos näin voi blogissa sanoa. Budjetin numeroissa ei ole juuri tulkinnanvaraa. Mielenkiinnolla odotetaan talousvaliokunnan mietintöä esityksestä. Myös eläkerahaston talousarvio ja varojen riittävyys ovat aina kiinnostavia asioita. Näiden yhteydessä voidaan keskustelle kaikesta ”maan ja taivaan välillä”.
Siunauksen signaalit on kirkon tulevaisuusselonteko, jota ja jonka käsittelyä pidän tärkeänä. Siinä katsotaan vähän pidemmälle, kuin yhden vuoden suunnitelmissa. Sen laatiminen on tällä kertaa tehty aikaisemmasta poiketen niin, että ihmisiä eri puolilta maata on kuultu. On lähdetty ikään kuin alhaalta päin, kun yleensä on menty toisinpäin: asiantuntijat tekevät, jäsenet kuuntelevat. Nyt asiantuntijat ovat kuunnelleet. Asiakirja antaa mahdollisuuden sekin laajalle keskustelulla siitä, ”mitä kirkossa pitäisi”.
Asialistalla on paljon muitakin aiheita joko kirkkohallituksen, piispainkokouksen tai edustajien aloitteesta:
- evankelinen lähetysyhdistys ELY:n hyväksyminen kirkon lähetysjärjestöksi.
- seurakunnan jäsenyys seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa.
- kirkkojen maailmanneuvoston kokouskuulumiset.
- aineiston tuottaminen moninaistuvan hengellisyyden tueksi.
- seksuaalisen häirinnän vastaisten toimien vahvistaminen.
- seurakuntien rooli kiusaamisen vastaisessa työssä.
- yleissivistykseen kuuluvat virret.
Puheenjohtajien neuvosto on laatinut ohjeen, miten kirkolliskokousvaaleissa valitut edustajat hiippakunnista sijoitetaan kirkolliskokouksen valiokuntiin. Se voi tuntua pieneltä työjärjestysasialta, mutta mielestäni se on tärkeä osa sitä, miten vaalit vaikuttavat kirkolliskokouksen työskentelyyn.
Tiistaina kuullaan valtiovallan tervehdys, tällä kertaa virkahenkilövetoisesti, ja nautitaan valtion tarjoamat kahvit. Keskiviikkona on iltakoulu kirkon rakenteista. Siinäkin on katse tulevaisuuteen.
Torstaina saattaa olla viikon kohokohta, kun vieraillaan Kakolassa. Eipä ole ennen tullut siellä käytyä, onneksi. Kakolaksi kutsutun vankilan historia ulottuu 1800-luvulle asti. Tällä vuosituhannella itse vankila on muuttanut pois, mutta historia on tallella.
Kokousviikko päättyy perjantaina. Kokouksen aikana käynnistyvät seurakuntavaalit, mikä tarkoittaa sitä, että nykyisen kirkolliskokouksen nelivuotinen kausi päättyy ensi vuoden lopussa, ja vuonna 2024 aloittavat uudet ja uudelleen valitut vanhat edustajat.
Kirjoittelen tälle palstalle kuulumisia päivittäin kirkolliskokouksesta Turusta.