3.5.2022

Istuntoviikko aloitettiin virallisesti messulla Maarian kirkossa. Piispa Matti Repo saarnasi maailmantilanteesta, kuinkas muuten. Toissapäiväinen hyvän paimenen sunnuntai antoi hyvän taustan saarnaan, jossa Ukraina oli keskiössä. ”On hyviä ja huonoja paimenia”, muistutti piispa.

Avajaisistunnossa puhui arkkipiispa Tapio Luoma, turvallisuudesta hänkin. "Turvallisuutemme on järkkynyt ja se vaatii sopeutumista."

Historiassa on valtioita hävinnyt ja vallattu sotien seurauksena, mutta toisen maailmansodan jälkeen se on Euroopassa ollut harvinaista, oikeastaan sellaista on tapahtunut vain Jugoslavian hajotessa. Näin Venäjän jo vuonna 2014 alkanut hyökkäys Ukrainaan on harvinainen tapahtuma.

Luoma pohti, mitä tarkoittaa ihminen Jumalan kuvana? Jumalan kuvan turmeleminen on väärin Jumalaa ja ihmistä kohtaan. Väkivaltaa perustellaan usein uskonnollisilla seikoilla, jotka antavat ikään kuin uskottavamman perusteen sodalle. Sota suosii valheita ja ajaa ihmisyyden haaksirikkoon.

Kristillisen kirkon tulee toimia sovinnon puolesta ja vahvistaa toivoa. Juuri nyt tarvitaan ihmisarvoa korostavaa kirkkoa.

Apua ukrainalaisille

Varsinaisina kokousasioina käsiteltiin kirkkohallituksen esitysten ja edustajien aloitteiden lähetekeskusteluja. Niiden pohjalta valiokunnat tekevät esityksistä ja aloitteista mietinnöt.

Vuoden 2022 talousarvion  muutos on merkittävä: KUA:n kautta avustetaan 500 000 eurolla sodasta kärsiviä, avun tarpeessa olevia ukrainalaisia.

Kiinnostava tietoa: Saksassa asuu ensimmäisen tai toisen polven suomalaisia yli 40 000. Ulkomaalaistyö palvelee heitä. Suomalaispapit palvelevat 16 seurakuntapiiriä. He siirtyvät Hampurin merimieskirkon palvelukseen.

Pandemia vähensi paljon kirkon keskusrahaston menoja. Esimerkiksi työmatkakulut supistuivat ja koulutusta järjestettiin edullisemmin verkossa. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten toisen menosäästö on jonkun toisen tulojen menetys.

Demokratia ja kansalaisyhteiskunta ovat Suomen vahvuuksia

Juuri aloittanut kirkollisasioiden ministeri Petri Honkonen (kesk) tervehti raikkaalla puheella kirkolliskokousta ja tarjosi hyvät kahvit. Hän ja arkkipiispa Tapio Luoma korostivat kansalaisyhteiskunnan merkitystä erityisesti vaikeina aikoina ja kriisiaikoina. Siinä kirkko ja demokratia ovat tärkeitä vaikuttajia.

Kansalaisyhteiskunnan tukahduttaminen Venäjällä on mahdollistanut maan nykyisen politiikan ja hyökkäyksen Ukrainaan.

Honkonen on Pylkönmäeltä kotoisin oleva historian opettaja. Hän lupasi, että kirkolliskokouksen viime marraskuussa hyväksymä uusi kirkkolaki tulee eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa. Hän kertoi myös tukevansa positiivista uskononvapautta, mikä pantiin täällä merkille.

Ministeri ja arkkipiispa korostivat syksyn seurakuntavaalien merkitystä: ”Seurakuntalaiset, asettukaa ehdolle ja käyttäkään äänioikeuttanne”, puhujat kehottivat.

Muutakin kuin hallintoa, taloutta ja säädöksiä

Tänään käsiteltiin ”pehmeämpiäkin” asioita, kuten rukouselämän ja tasa-arvon kehittämistä sekä toisaalta seksuaalisen häirinnän torjumista. ”On vaikea todeta tärkeämpää aihetta kirkossa kuin rukous”, totesi Olli Löytty.

Monen asian yhteydessä hämmästyttää, että kirkko ei ole edelläkävijä ja suunnannäyttäjä, vaikka juuri kirkon odottaisi olevan sellaisen. Tämä totesi Katri Korolainen seksuaalisen häirinnän torjumisen kohdalla.