Yksi tämän päivän - keskiviikon - aiheita kirkolliskokouksessa oli arkkipiispan vaalitavan muuttaminen, mistä käytiin lähetekeskustelu. Kirkkohallituksen esityksessä arkkihiippakunnan ulkopuolisten valitsijoiden painoarvoa ehdotetaan lisättäväksi. Perusteluna on arkkipiispan monet koko kirkkoa koskevat tehtävät.

Arkkipiispan valitsevat arkkihiippakunnan papit ja valitut maallikot + muista hiippakunnista valitut edustajat. Esityksen mukaan voimasuhteet olisivat noin arkkihiippakunta 55 %, muut 45 %.

Lähetekeskustelussa kävi ilmi, että arkkihiippakunta, siis Turku ympäristöineen ei sitä helpolla niele, vaan haluaisivat valita itse oman piispansa. Keskustelussa kysyttiin, kuka on kirkon ääni? Kyse on myös arkkipiispan ja muiden piispojen suhteesta, nyt he ovat periaatteessa samanarvoisia. Arkkipiispa johtaa puhetta mm. piispainkokouksessa, mutta ei ole muiden piispojen esimies.

Kyselytuntia hallitsi ensi vuonna voimaan tuleva uusi avioliittolaki. Miten se vaikuttaa kirkossa? Miten papit toimivat sen jälkeen? Sitä nyt setvitään ja selvitetään. Yhden vastauksen antoi piispa Björn Vikström, joka on piispainkokouksen selvitystä valmistelevan työryhmän jäsen: ”Ymmärtääkseni se ei muuta kirkon käytäntöjä?” Toteamuksen voi ymmärtää useammalla tavalla.

Yksi tulkinta on, että vähintään voidaan rukoilla samaa sukupuolta olevan avioparin puolesta ja kanssa. Miten toimia mahdollista vihkioikeutta käyttävien pappien suhteen? Oikeudelliset ym. selvitykset ovat käynnissä.

Toinen aihe oli uskonnon käyttäminen vihapuheen perusteena ja yleensä lisääntynyt vihapuhe ja siitä kärsivien aseman helpottaminen. Jaana Hallamaa käytti painavan puheenvuoron, jossa korosti, että kriittinen keskustelu ja vihapuhe ovat eri asioita.

Illalla kuultiin hallintovaliokunnassa esitys lainsäädäntäprosessista ja keskusteltiin kirkollisen päätöksenteon ja hallinnon hengellisestä luonteesta.