Kun keväällä 2012 valitut uudet Espoon hiippakunnan uudet kirkolliskokousedustajat aloittivat toimikautensa, he halusivat lisätä - tai oikeastaan käynnistää sen - vuorovaikutusta seurakuntalaisten kanssa. Perustettiin Facebook-sivu, jossa kerroimme, mitä kirkolliskokouksessa tapahtuu. Sivua päivitettiin varsinkin ennen istuntoviikkoja ja niiden aikana. Tietojemme mukaan tämä oli silloin ja ehkä vieläkin harvinaista eri hiippakunnissa.
Lisäksi aloimme järjestää tapaamisia seurakuntalaisten kanssa vuorollaan eri puolilla hiippakuntaa. Tilaisuuksissa kerroimme, mitä on tulossa seuraavalla istuntoviikolla, ja kerroimme asioiden taustoja. Samalla saimme kuulla seurakuntalaisten mielipiteitä käsillä olevista asioista. Näin on kierretty eri puolilla hiippakuntaa, ehkä jo useimmissa seurakunnissa.
Suosituin ajankohta on ollut sunnuntaisen messun yhteydessä, sillä arki-iltoina on vaikea saada ihmisiä liikkeelle. Korona-aikana tulivat mukaan etätilaisuudet verkon välityksellä, mikä johto hybriditilaisuuksiin.
Suosituin tapaaminen taitaa olla uusien virsien esittely silloisen edustaja Anna-Mari Kaskisen johdolla. Hän kertoi virsien taustoja ja lauloimme niitä yhdessä jo ennen kuin virret ilmestyivät Virsikirjaan.
Henkilökohtaisesti aloin heti ensimmäisestä kaudesta alkaen kirjoittaa kirkolliskokousblogiin päivittäin kokoustapahtumia. Blogilla on ollut satoja seuraajia ja siitä olen voinut myös itse jälkeenpäin katsoa, mitä kulloinkin käsiteltiin. Kirjoitin blogia yleensä illalla myöhään kokousohjelman päätyttyä.
Istuntoviikon jälkeen olen käyttänyt lyhyen puheenvuoron kotiseurakuntani kirkkoneuvostossa ja kirkkovaltuustossa. Olen siinä kertonut tärkeimmät viikon aiheet ja päätökset. Olen kirjoittanut myös seurakuntamme lehteen kokousasioista.
Miksi olemme halunneet pitää yhteyttä seurakuntalaisiin?
Seurakuntalaiset ovat valinneet meidät kirkolliskokoukseen, välillisesti tosin. Ensin he valitsevat kirkkovaltuustoon jäsenet, jotka myöhemmin valitsevat edustajat kirkolliskokoukseen. On siten kohtuullista, että heille kerrotaan, mitä siellä tapahtuu.
Ajattelimme olevan tärkeätä, että seurakuntalaisille kerrotaan, mitä ja miksi kirkolliskokouksessa, kirkon ylimmässä päätöksentekoelimessä tehdään. Samalla kuullaan, mitä seurakunnissa ajatellaan. Se on vuoropuhelua.
Kirkolliskokouksen istuntoviikoilla etäisyys kentälle seurakuntiin kasvaa helposti pitkäksi. Asioita käsitellään siellä omassa kuplassa. Meillä espoolaisilla on ainakin jokin tuntuma siihen, mitä kirkon jäsenet meillä päin ajattelevat.
Oman blogini pitämiseen on ollut syynä myös se, että lupasin, kun minut valittiin, että kerron kirkolliskokouksen tapahtumista seurakuntani luottamushenkilöille ja seurakuntalaisille. Olen yrittänyt pitää lupauksesta kiinni.
Blogiin tulee aina myös jonkin verran palautetta, kysymyksiä ja kommentteja, joihin olen voinut vastata, tai saada ideoita.
Kirkolliskokouksen ja ylipäätään kirkon keskushallinnon tai hiippakuntien asioita tunnetaan vaihtelevasti seurakunnissa. Uskon, että olemme voineet edes vähän lisätä tietoa.
Seuraava tapaaminen on 16.4.2023 Tapiolan kirkossa.