Kirkolliskokous päätti viime viikolla kirkkohallituksen esityksestä poiketen pudottaa seurakuntien maksamaa keskusrahastomaksua ensi vuonna 7.5 prosentista 6.5 prosenttiin. Päätös perustuu jo aikaisemmin hyväksyttyyn kirkkohallituksen valmisteltavana olevaan tulevaisuuspakettiin, jossa prosenttilaskun suunniteltiin tulevan muutaman vuoden päästä.
Prosenttilasku on herättänyt kahdenlaisia mielipiteitä. Seurakuntaväki sanoo seurakuntien voittaneen.
Totta onkin lyhyellä tähtäimellä, että seurakuntien talousahdinkoa päätös helpottaa. Seurakunnille jää vähän enemmän kirkollisverotuloja omaan käyttöön.
Vähän pidemmälle katsoen on todennäköistä, että kirkollisveron tuotto pienenee ainakin suhteellisesti, jolloin menopuolta on seurakunnissa edelleen supistettava.
Keskushallintoväki ei taida pitää prosenttilaskusta. Kirkolliskouksessa siltä taholta nykyistä prosenttia perusteltiin kaiken keskushallintotyön tarpeellisuudella ja määrärahojen niukkuudella jo nyt.
Minusta ei ole tarpeen asettaa keskushallintoa ja seurakuntia vastakkain. Eräät tehtävät on luontevaa ja kannattavaa tehdä yhdessä keskushallinnon (sisältäen hiippakunnat) puitteissa, toiset tehtävät seurakunnissa tai vaikkapa yhdistyksissä. Seurakunta on kirkon perusyksikkö, mutta se ei tarkoita, että kirkkohallitus olisi turha tai paha.
Prosenttilaskun – ja koko tulevaisuuspaketin – tavoitteena on katsoa pidemmälle ja yrittää vähentää koko kirkon menoja. Koska on oletettavaa, että kirkollisveron tuotto saattaa pienentyä tulevaisuudessa monestakin syystä, on siihen viisasta valmistautua jo nyt.
Ei ole järkevää, että vain seurakunnat joutuvat supistamaan menojaan. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista, että höylätään tasaisesti läpi koko kirkon.
Tulevaisuuskomitea esitti toimintakulttuurin muutosta, keskittymistä välttämättömiin tehtäviin, päällekkäisyyksien poistamiseen ja yhteistoiminnan lisäämiseen. Nyt tähän optimointityöhön jää muutama vuosi aikaa, kun työ aloitetaan rivakasti.
Prosenttilasku pakottaa kaikenlaisen yhteistoiminnan lisäämiseen.