keskiviikko
Pappien vai seurakuntalaisten kirkko?
Hallintovaliokunta uurasti vielä eilen illalla yhden mietinnön kanssa. Sitä on jatkettu tänään. Aiheena on maallikkoedustuksen vahvistaminen seurakunnan hallinnossa eli käytännössä on kyse siitä, johtaako kirkko- ja seurakuntaneuvostoissa puhetta kirkkoherra, kuten nyt pääsääntöisesti, luottamushenkilö vai jompikumpi valinnan mukaan.
Miksi maallikoiden asemaa halutaan vahvistaa entisestään? Eräs ystäväni sanoi hiljattain, että ”tämähän on pappien kirkko”. Minusta tämä kuitenkin ”seurakuntalaisten kirkko”.
Kirkon hallinnon historia kertoo, miten maallikoiden, siis ei-pappien ja siis seurakuntalaisten, päätösvalta on koko ajan kasvanut. Se on näkynyt kirkolliskokouksen kokoonpanossa, jossa maallikoiden osuus on kasvanut pappien kustannuksella. Samoin on päätetty kirkkovaltuustossa, jossa puheenjohtajaksi jo 70-luvulla vaihtui luottamushenkilö.
Nyt halutaan, että maallikko voisi toimia myös kirkkoneuvostojen puheenjohtajana. Näinhän voi tapahtua jo nyt, jos khra, varapj ja neuvosto niin sopivat. Mutta tästä aloitteen tekijät haluavat pääsäännön niin, että kirkkoherralla ei olisi siinä veto-oikeutta.
Lautakunnan jälkeen pääsin ensimmäisen kerran tällä viikolla lenkille klo 21 aikoihin. 6000 askelta hämärällä Linnasmäen lenkillä. Teki hyvää.
Seurakuntavaaleista virisi vilkas keskustelu
Viime vuoden seurakuntavaalien toteuttamisesta oli tehty seurantaraportti toimenpidesuosituksineen. Sen pohjalta käytiin vilkas keskustelu (24 puheenvuoroa+ kirkkoneuvoksen vastaukset).
Kustannukset vaaleista olivat kirkkohallitukselle yhteensä 935 000e. Äänestysprosentti 2022 oli 12,7 (14,4) eli äänestysprosentti laski. Ennakkoon äänesti 62 %.
Toimenpide-ehdotuksia, mm.
- Tarvitaan projektipäällikkö, vaalien kasvot
- Valitsijayhdistysten tavoitteet avoimiksi ja tutuiksi
- Seurakuntien tulisi tehdä toimintaa tutuksi vaalien välilläkin
- Ehdokkaiden rekrytointiin on panostettava
Paljon muita suosituksia nousi esiin vaalien ja sen järjestelmien sujuvoittamiseksi. mm sähköinen äänioikeutettujen luettelo, nettiäänestys, näitä selvitetään. Paljon on paikallisia kokemuksia ja kehitysehdotuksia.
Keskustelua käytiin siitäkin, missä määrin vaalit ovat seurakunnan ja sen työntekijöiden intresseissä? Minusta se on myös seurakunnan intressi.
Nuorten vaikuttajaryhmien jäsenten tulee asettua myös ehdolle. Nuorten äänestämisen kohdalla korostui äänestämisen helppous. Pohdittiin sitä, mikä on pohjimmainen syy alhaiseen äänestysvilkkauteen.
Seurakuntarakenteen kokonaisuudistus tauolle
Rakenneuudistuksesta tehtiin kysely, johon tuli paljon vastauksia (2056 kpl). Rakenneuudistusta pidettiin tärkeänä. Yli 900 avointa vastausta. Edellinen suuri srk-rakenneuudistuksen valmistelu maksoi 2 milj. euroa. Yksi maininta tekstivastauksista: Seurakuntalaisten roolia tulisi kyselyn mukaan vahvistaa seurakunnan toiminnan suunnittelussa.
Rakenneuudistushankkeen eteneminen jää uuden kirkolliskokouksen aloitteellisuuden varaan. Kirkkohallituksesta ei ole tulossa nyt esityksiä eli uudistusta ei nyt ole valmisteilla, mutta valmisteluja on tehty.
Mikä on positiivisen uskonnonvapauden tila?
Kyselytunnilla käytiin monipolvista keskustelua ajankohtaisista asioista, tai voisiko sanoa ”kohista”. Kysyttiin mm. positiivisenuskonnonvapauden (= oikeus harjoittaa uskontoa) tilasta ja edistämisestä. Kansliapäällikkö Huokuna kertoi tuota tiedottamista tehdyn monella tavalla. ”Aiheesta on laadittu ohjeita seurakuntia varten.” Huokunan mukaan suhteet kouluihin ym ovat hyvällä mallilla. Kentällä kokemukset eivät aina tue tuota.
Tasa-arvon toteutumista seurakunnissa on tutkittu. Mm. oli havaittu edelleen syrjintää pappien sukupuolen perusteella. Tasa-arvosuunnitelma on tekeillä.
Gazan tilannettakin käsiteltiin. Arkkipiispa Tapio Luoma vakuutti piispojen ilman muuta tuomitsevan väkivallan käytön. Diakoninen keräys on käynnissä.
Esille nousi myös kysymys kirkkotilojen antamisesta samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä varten, kuten monet seurakunnat ovat tehneet. Arkkipiispa sanoi, tuollaisten päätösten olevan seurakuntien päätösvallassa.
Arkkipiispa sai vastattavakseen usein kysymyksiä, jotka koskivat tunnettua Inkerin kirkon pappisvihkimystä, sama sukupuolta olevien parien vihkimistä ja pappien sukupuolta. Ja kärsivällisesti hän niihin vastasi.
Torstai
Kiihtelysvaaran kirkko hallitsi keskustelua
Kiihtelysvaaran kirkon jälleen rakentamisen avustus hallitsi keskustelua kirkon keskusrahaston budjetin käsittely. Tunne ja eurot olivat jälleen kerran vastakkain. Kustannusarvio on 5.5 me. Kansalaiskeräys tuotti 700 000e. Piispa Jari Jolkkonen luonnehti kirkkohanketta maltilliseksi ja järkeväksi. Suunnitelmana on rakentaa monitoimitila.
Talousvaliokunnan esitys Kiihtelysvaaran kirkon (= Joensuun seurakuntayhtymä) rakentamiseen oli 333 000e, mikä on pienempi kuin hakemus ja kirkkohallituksen esitys (500 000).
Kirkko paloi vuonna 2018 ja se oli rakennettu vuonna 1770.
Valiokunta käytti valiokunnan puheenjohtajan Tapio Tähtisen mukaan kokonaisharkintaa ja tarveharkintaa. Tähtinen osoitti, että Joensuun srk-yhtymän talous on kohtuu hyvässä kunnossa. Päätös syntyi valiokunnassa äänestämällä. Tähtinen huomautti, että talousvaliokunta ei voi suhtautua tunteella.
Edustaja Mikko Kaskimies kertoi esitykseen liittämästään eriävästä mielipiteestä, jossa kannatettiin kirkkohallituksen määrärahaesitystä.
Äänestyksessä Kaskimiehen esitys 500 000 euron avustuksesta voitti äänin 75 puolesta, 29 valiokunnan kannalla.
****
Talousvaliokunnan mietintö tarjosi jälleen paljon muutakin ajateltavaa ja huomioon otettavaa myös seurakunnissa.
Esimerkiksi: Hyvinvointialueiden asukasluvut laskevat lähivuosina ikäluokissa 24–30 lukuun ottamatta Helsinkiä, pääkaupunkiseutua ja Pirkanmaata eli = rakenneuudistukselle on tarvetta