perjantai, 9. marraskuu 2018

"Uudistamme, muutamme ja säilytämme"

Kirkolliskokouksen syysistuntokausi päätettiin jälleen messussa Maarian kirkossa. Tuija Kruusin johtamassa messussa käytettiin joitakin uusia muotoja, ravitseva kokonaisuus. Tapani Rantala totesi saarnassa meidän viikon aikana "uudistaneen, muuttaneen ja säilyttäneen". Suuntaamme toivomme mukaisesti tulevaan. Kiitos messusta!

Samaa korosti arkkipiispa Tapio Luoma päätöspuheessaan. "Meidät on valittu kirkon edustajiksi. Katsomme asioita kukin omasta positiostamme käsin."

Talousarvio vahvistettiin ja pohjoissaamen raamatunkäännös samoin.

Kotimatkalle lähdettiin Herran siunauksen myötä.

perjantai, 9. marraskuu 2018

Kansliapäällikön valintapäivä

Torstain isoin asia oli merkitykseltään ja henkiseltä panostukseltaan kirkkohallituksen ylimmän virkamiehen, kansliapäällikön valinta. Sitä odotettiin ja kannuja valettiin.

Valintaa oli pohjustettu elokuusta alkaen ja se huipentui viimeiseen vuorokauteen ennen torstai-aamuista vaalia kirkkohallituksen täysistunnossa. Oli vertailtu, haastateltu ja testattu. En osaa sanoa, kuinka paljon tuo kaikki lopulta vaikutti itse vaaliin.ja valintaan.

Täysistunnossa käytiin runsaan tunnin keskustelu suljettujen ovien takana. Keskustelu oli luottamuksellinen, joten en voi sitä referoida. Ehkä voin sen verran sanoa, että mitään uutta ei tullut puheissa esille, eikä kukaan puhuja yllättänyt.

Sitten äänestettiin suljetuin lipuin. Valitsijamiesten esittämä kirkkoherra Aulikki Mäkinen Kuopiosta sai 47 ääntä ja kirkkoneuvos Pekka Huokuna Helsingistä 58 ääntä. Hän on ollut aikaisemmin mm. Mikkelissä kirkkoherrana ja on nyt kirkkohallituksen toiminnallisen osaston päällikkö.

Näin Huokuna aloittaa vuoden alusta kansliapäällikkönä. Onnea ja siunausta Pekalle, edessä on iso urakka muutoksen johtajana.

****

Talousvaliokunnan mietintö kirkkohallituksen esityksestä talousarvioksi ja toimintasuunnitelmaksi ensi vuodelle piti sisällään muutamia tärkeitä kannanottoja erityisesti aikaisemmin mainitun ict-raportin johdosta. Olisi ehkä voinut odottaa kovempiakin ratkaisuja, vaikka on varmaan viisasta edetä rauhallisesti mutta määrätietoisesti.

Valiokunta esitti ict-strategian laatimista ja noudattamista, eräitä uudistuksia Kipassa, mm. Kipan ja seurakunnan rajapinnan selkeyttämistä sekä kirkonkirjojen digitoinnin saattamista nopeasti loppuun.

Eniten keskustelua ja mietinnöstä poikkeavia esityksiä seurasi avustuksesta Ylivieskan kirkon uudelleen rakentamiseen. Ylivieska anoi 2 milj. euroa ja sen myös kirkkohallitus esitti. Valiokunta supisti sen 450 000 euroon perusteluna Ylivieskan seurakunnan kohtalaisen hyvä taloudellinen tilanne.  Valiokunnan mielestä on monia vaikeammassa tilanteessa olevia seurakuntia. Kaikki myönsivät kyllä tuhopolton yllättävyyden ja traagisuuden.

Mikko Himanka esitti anotun avustussumman palauttamista kokonaisena ja Pauli Niemelä sen palauttamista puolikkaana. Ensin Niemelän esitys voitti Himangan ja lopulta Niemelän miljoonan euron avustus voitti valiokunnan 450 000 euron summan. Avustuksen lisäksi Ylivieska sai paljon myötätuntoa.

Toinen muutosehdotus Kirsi Ojansuu-Kauniston esitys, että toimintasuunnitelmassa oleva Moskovan patriarkan Suomen vierailun valmisteleminen poistetaan. Vierailun valmisteleminen kuitenkin säilyi.

Kokonaisuuden kannalta varsin pienistä asioista syntyi paljon porua, mutta rahassa mitaten

vaikuttavammat toimenpiteet ict-selvityksen johdosta eivät enää kirvoittaneet keskustelua.

****

Hallintovaliokunta sai valmiiksi mietinnön piispan kelpoisuusvaatimusten muuttamisesta. Valiokunta esitti, että kelpoisuusvaatimuksia ei muuteta. Kyse oli lähinnä suhtautumisesta pappien sukupuoleen.

Sen jälkeen hallintovaliokunta ryhtyi käsittelemään kirkkohallituksen esitystä hiippakuntarajojen muuttamiseksi, mutta sen käsittelyä jatketaan ensi vuonna.

Yleisvaliokunnan käsittelyssä ovat siirtoäänet, joita on ehdotettu otettavaksi käyttöön. Valiokunta oli laatinut aiheesta oikein videon, jotta ymmärtäisimme, mistä on kysymys.

Tässä vaalitavassa äänestäjä voisi antaa ensisijaisen, toissijaisen jne äänen, jolloin ääni ei menisi hukkaan.

Istuntoviikko päättyy huomenna perjantaina puolilta päivin.

 

 

keskiviikko, 7. marraskuu 2018

"Pitää oikeasti satsata lapsiin ja nuoriin"

Keskiviikon suuri keskustelu käytiin Tulevaisuusselonteosta 2018 Kirkon kasvatus vuonna 2030.

”Tämä on kirkon 'ilmasto-ohjelma' ja kirkolle paljon suurempi asia kuin avioliitto- tai pappien virkakysymys, joihin on tuhlattu valtavasti paukkuja”, totesi Jouni Turtiainen.

Myös minun mielestäni tämä selonteko on yksi parhaita, joita on viime vuosina kirkossa tehty. Siinä katsotaan ennakkoluulottomasti ja rohkeasti, mutta realistisesti tulevaisuuteen, ei pelkästään surkutella tilastolukuja, vaan etsitään keinoja kehityksen muuttamiseksi.

Maailma muuttuu, ihmisten tavat ja tottumukset muuttuvat. Vanhentuneista ihanteista kiinni pitämällä ajaudumme reunalle, jolloin kristinuskon varsinainen ydinsanoma ei saavuta ihmisiä.

Selonteossa ja tänään kirkolliskokouksessa käydyssä yleiskeskustelussa esitettiin useita keinoja ja tavoitteita, joilla nuorille, siis tuleville sukupolville siirrettäisiin kristinuskon sanomaa ja traditioita.

Moni keino on tosin ollut ennenkin esillä, haasteena on toteuttaminen. ”Pitäisi oikeasti satsata lapsiin ja nuoriin, ja esimerkiksi heille suunnattuun viestintään”, tiivisti Sami Ojala.

Paljon selvitys sai kiitosta, mutta tunnuttiin jostain oltavan eri mieltäkin.

****

Ulkopuolisen tilintarkastustoimiston tekemä tietohallintojärjestelmien katselmus oli tylyä luettavaa. Ilmeni paljon turhia kuluja odotettujen säästöjen sijaan ja paljon vaivaa ja toimimattomuutta. Selvitystä kuitenkin kiitettiin; nyt sen perusteella voidaan käynnistää korjaustoimet.

Raportissa esitetään yhteistyön parantamista ja luottamuksen rakentamista, järjestelmien parantamista ja sähköisen asioinnin käyttöön ottamista. Päällekkäisyydet on saatava pois ja toimintatapoja muutettava.

Rekisteripalvelut tulisi keskittää pois seurakunnista ja väestökirjojen digitointi on saatava valmiiksi. Yllättävintä ehkä olivat vaatimukset muutosjohtamisen ja ylipäätään johtamisen sekä hankintaosaamisen parantamiseksi.

Suurin kysymys on, mitä Kipalle, (= Kirkon palvelukeskukselle tehdään). Se tulisi saada nimensä mukaisesti palvelukeskukseksi.

Muutosehdotukset eivät varsinaisesti sisältäneet mitään uutta, mutta tarvittiin ulkopuolinen taho sanomaan se, ja nyt ne on toteutettava.

****

Historiaakin tehtiin; pohjoissaamenkielinen Raamattu on valmis. Raamatun käännöksiä ilmestyy kymmenien vuosien välein ja on arvokasta, että jokin ryhmä pääsee lukemaan Raamattua äidinkielellään. Siinä historiallisuutta. Käännöstyön toivottiin antavan jotain myös enemmistökielellisille.

Kiva oli kuulla saamelaisten edustajan Ulla-Maarit Maggan iloisista kiitoksista käännöksen johdosta. Valiokunnassa kuulemma lauloivat saamenkielisiä virsiä.

****

Ja sitten viikon odotettu jännitysvaali: Huomenna torstaina äänestetään kirkkohallituksen kansliapäälliköstä. Valitsijamiehet (heissä on myös naisia) saivat illansuussa puristettua esityksen eli he esittävät kirkkoherra Aulikki Mäkisen valitsemista. Hän voitti valitsijamiehissä kirkkoneuvos Pekka Huokunan äänin 13 -12. Täysistunto saa luettavakseen cv:t, haastattelumuistiot ja testiraportit, ehkä jotain muutakin, joten kyllä tämä valinta pohjustetaan perusteellisesti.

Mäkinen lienee nyt suosikki, mutta voi käydä toisinkin.

 

tiistai, 6. marraskuu 2018

Miksi suotta suututtaisimme heidät?

Otsikon kysymys oli yksi teema Turun piispa Kaarlo Kallialan saarnatessa tänään kirkolliskokouksen avajaismessussa Maarian kirkossa, jonne kävelimme heti aamutuimaan.

Kallialan saarnateksti oli Matteuksen evankeliumin luvusta 17, jossa Jeesus sanoo, että ”mutta miksi suututtaisimme heidät?” Jäin sitä miettimään, nykyään kun varsinkin sosiaalisessa mediassa tarkoituksena tuntuu usein olevan nimenomaan suututtaa, jopa loukata kanssaihmisiä.

Olisiko joustavampi kanta mahdollinen?

****

Arkkipiispa Tapio Luoma käsitteli avajaispuheessaan ajankohtaisia raportteja: ilmastoasia ja diakoniabarometri.
Hänen mielestään kirkon tehtävä on pitää esillä toivon näkymää jo tässä ajassa. Kirkko toimii toivon puolesta niin yksilöitä kuin koko maapalloa koskien.

Kesällä edesmenneen kirkolliskokousedustaja Jukka Harvalan muistoa kunnioitettiin hiljaisella hetkellä ja rukouksella.

Luoma ryhtyi johtamaan avajaispäivän asioiden käsittelyä ilman sen kummempia alkuhankaluuksia.

****

Kirkkohallituksen kansliapäällikön valinta on ehkä merkittävin yksittäinen tällä viikolla käsiteltävä asia, vaikka tietysti talousarviossa on monta tärkeää kohtaa.

”Kanslerin” valinnan lähetekeskustelusta muodostui debatti, jossa valintaprosessi sai paljon arvostelua. Siinä vaadittiin enemmän tietoa täysistunnolle ja väännettiin peistä kirkkohallituksen, valitsijamiesten ja täysistunnon roolista.

Lopputulos on, että valinta täysistunnon vallassa ja sille tekevät esityksen valitsijamiehet, jolle kirkkohallitus on antanut lausunnon. Juuri nyt (klo 18 tienoilla tiistaina) valitsijamiehet haastattelevat kolmea kärkiehdokasta. Täysistunto tekee päätöksen torstaina.

****

Kirkon (kirkon keskusrahasto, kirkkohallitus, hiippakunnat) vuoden 2019 + suunnitteluvuosien talousarvion ja toimintasuunnitelman lähetekeskustelussa nostettiin esille tärkeitä asioita: Ylivieskan ja Kiihtelysvaaran palaneiden kirkkojen jälleenrakentaminen, jolle kannatettiin kokonaiskirkon tukea. Mikko Himanka ja Eevi Väistö kertoivat kotikirkkojensa tilanteesta. Kirkko on tärkeä, niinpä kirkot on tarkoitus rakentaa uudelleen.

Kaste ja kummius ja niistä viestiminen olivat toimintasuunnitelmissa yksi painopiste. Meri-Anna Hintsala toivoi sille kunnan viestintäpanostusta. Viestinnän muutoinkin pitäisi tukea strategisia tavoitteita. ”Näkyminen on vaikuttamisen edellytys”, sanoi Hintsala.

Nyt odotetaan talousvaliokunnan mietinntöä budjetista ja suunnitelmista. Mietinnössä on yleensä useita kannanottoja = ehdotuksia päätöksiksi nyt tai tulevaisuudessa.

****

Ääripäät tuntuivat olevan kauimpana käsiteltäessä kirkkohallituksen esitystä hiippakuntajaon muutoksista. Esityksen tavoitteena on muuttaa hiippakuntien rajat tulevien maakuntien mukaisiksi. Suurin muutos olisi Päijät-Hämeen siirto Tampereen hiippakunnasta Mikkeliin.

Sen esityksen takana on nähty myös Mikkelin hiippakunnan tukeminen lisäväestöllä. Varsinkin Päijät-Hämeessä sitä vastustetaan, koska olivat tyytyväisiä Tampereeseen ja nykytilanteeseen.

Piispa Matti Repo aloitti keskustelun vertaamalla hiippakuntajakoesitystä kartalla tehtyyn Afrikan jakoon ilman, että olisi kysytty paikallisilta asukkailta.

Kysymys kuuluu, päätetäänkö hiippakuntien rajoista kokonaisuuden vai paikallisten seurakuntien toiveiden mukaan. Rakentuuko kirkko ylhäältä alaspäin vai päinvastoin, seurakunnista ja jäsenistä ylöspäin?

****

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen saattoi vierailla viimeisen kerran kirkkoministerinä kirkolliskokouksessa. Molemmin puolin tunnutaan olevan tyytyväisiä kirkon ja valtion keskusteluyhteyteen.

Ministeri kertoi itsekin olevan jälleen seurakuntavaalien ehdokkaana kotiseurakunnassaan. Ehkä yllätys oli, että hän esitti sähköisen vaalitavan käyttöön ottoa kirkon vaaleissa. Kirkko kun oli edelläkävijä äänestysikärajan suhteen, hän perusteli.

****

Täysi kokouspäivä päättyi Ville Auvisen pitämään iltahartauteen ja happilenkkiin. Vielä blogiin tämä teksti ja sitten odottamaan uutta päivää.

tiistai, 30. lokakuu 2018

Tapio Luoma johtaa ensimmäisen kerran puhetta kirkolliskokouksessa

Kirkolliskokous koolla Turussa 6. - 9. marraskuuta

Arkkipiispa Tapio Luoman ensimmäinen kirkolliskokous puheenjohtajana alkaa ensi viikon tiistaina, 6. marraskuuta. Piisparivistössä on muitakin uusia kasvoja: Samuel Salmen seuraaja Oulun piispana Jukka Keskitalo ja Tapio Luoman paikalla Espoon piispana, virkaa tekevänä on Antti Kujanpää.

Viikon asioista syyskaudella ovat seuraavan vuoden talousarviot ja toimintasuunnitelmat aina vahvasti esille. Nyt niiden käsittelyyn tuo lisäpontta käynnissä olevan rakennemuutostyö, jonka tarkoituksena menojen vähentäminen.

Talousasiaksi voi laskea tietohallinnon järjestelyjä koskevan ulkopuolisen selvityksen, jossa on paljon pureksittavaa. Asiat eivät ole menneet aivan kuin Strömsössä.

Vaaliasioita ovat aloitteet piispanviran kelpoisuusehdoista ja suosituimmuusvaalin käyttämisestä kirkon vaaleissa. Piispan kohdalla aloitteessa esitetään, että piispalta edellytettäisiin samaa kuin kirkkoherroilta. Lähinnä lienee kysymys siitä, että piispaksi pyrkivän tulisi hyväksyä pappeina sekä naiset että miehet.

Suosituimmuusvaalissa olisi mahdollisuus äänestää useampaa ehdokasta, ensisijaista, toissijaista jne. Jos saa veikata, en usko kummankaan aloitteen tulevan hyväksytyksi.

Iso asia on kirkkohallituksen korkeimman viranhaltijan (jos arkkipiispaa ei lasketa), kansliapäällikön valinta. Valitsijamiehet tekevät siitä esityksen ja täysistunto päättää, suljetuin lipuin. Tehtävä tuli avoimeksi, kun Jukka Keskitalo valittiin Oulun piispaksi.

Mielenkiintoisin asia on minusta kasvatukseen tällä kertaa keskittyvän tulevaisuusselonteon käsittely. Selonteossa avataan näkymiä tulevalle vuosikymmenelle. Miten kirkko toimii tilanteessa, jossa ihmisten tavat, hengellisyys, kieli ja moni muu asia on muuttunut? Siinä on lopulta kyse aivan toiminnan perusteista, mutta käytännössä otetaan kantaa mm. kasteeseen, kummiuteen, rippikouluun ja moniin totuttuihin käytäntöihin.

Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajien ennakkopalaverissa viime maanantaina kaste ja kummius herättivät eniten keskustelua.

Seurakuntalaisille ehkä pieni asia, mutta seurakunnille ilmeisen iso kysymys on kirkkohallituksen esitys hiippakuntajaon muuttamiseksi. Se tarkoittaisi Päijät-Hämeen siirtymistä Tampereen hiippakunnasta Mikkeliin.

Tampere ja Lahti ovat perinteisesti olleet hiippakunnan kaksi napaa, mikä asetelma muutoksella nyt loppuisi. Napojen liikkeet aiheuttavat aina isoja järistyksiä. Tuskin menee yksimielisesti läpi.

Paljon on taas asioita. Katse niissä on eteenpäin.

Kirjoitan blogiin viikon tapahtumista päivittäin (myöhäisillalla) os. https://markkuja.vuodatus.net/