lauantai, 13. marraskuu 2021

Evankelioiminen on viestintää

Tässä blogissa kirjoitan yleensä melko neutraalisti, harvemmin omia mielipiteitäni. Nyt liitän tähän puheenvuoroni evankelioimisen tehostamista koskeneessa lähetekeskustelussa kirkolliskokouksessa 11.11.2021. 

"Evankelioimisessa ja evankeliumissa on kyse nimenomaan viestinnästä. Siitä samasta, josta keskustelimme kyselytunnilla keskiviikkona.

Joku sanoi kerran, että useimmat ihmisten ongelmat ja haasteet johtuvat vain viestinnästä. - Viesti ei mene lainkaan perille, tai sanotaan, että ”minut ymmärrettiin eri tavalla kuin tarkoitin”.

Evankeliumin kolahtaminen kunkin omalle kohdalle riippuu tavasta, jolla viesti on välitetty.

Viestinnässä pitää olla lähettäjä ja vastaanottoja. Siinä välissä on viesti. Viestin on oltava vastaanottajan kannalta ymmärrettävä. Viestin laadun määrittelee vastaanottaja, ei lähettäjä.

Pelkkä lähettäminen ei riitä, vaikka joskus kirkon piireissä tunnutaan uskottavan, että riittää, kun yksisuuntaisesti vain lähetetään ja lähetetään. Silloin ajatellaan vain omaa mielihyvää, tunnetaan, että "olen tehnyt velvollisuuteni ja parhaani"..

Viestin on kuitenkin oltava sellainen, että me monenmoiset ihmiset sen ymmärrämme. Sen vuoksi evankelioimistakin on oltava monenlaista. Ehkä juuri sen vuoksi kristinuskokin on jakaantunut niin moneen osaan.

On viestittävä siten, että viesti saavuttaa ihmiset ja että he ottavat sen vastaan. On myös kuunneltava, mitä vastaanottajalla on siihen sanottavaa.

Arvioon viestinnän – tai vaikkapa saarnan - laadusta vaikuttaa oma mielipide sen sisällöstä. Kun se myötäilee omaa kantaani, pidän sitä hyvänä ja onnistuneena.

Evankelioimisessa on kyse lopulta dialogista, vuoropuhelusta."

Kirkolliskokous kokoontuu istuntoviikolle seuraavan kerran toukokuun alussa. Näin ainakin nyt puheeenjohtajisto päätti.

perjantai, 12. marraskuu 2021

”Näillä mennään”

Lapuan piispa Simo Peura oli viimeistä kertaa kirkolliskokouksessa. Hän jää eläkkeelle helmikuussa ja käynnissä on uuden piispan valinta. Simo Peuraa kiitettiin ja saipa hän muistolahjankin mukaansa. Juhlahetken jälkeen hän lähti kansainväliseen kokoukseen. Työ jatkuu vielä.

Simo Peuran kanssa olen ollut kaksi ja puoli kautta hallintovaliokunnassa.

Tulevaisuusvaliokunta koki eilen yllätyksen, kun sen ajatus strategian käsittelystä myös kirkolliskokouksessa tyrmättiin. Tänään puheenjohtaja Katri Korolainen harmitteli oikeutetusti, että kukaan ei tuonut tuota asiaa esiin jo elokuun lähetekeskustelussa tai kuluneiden kuukausien aikana, kun aloite on ollut esillä. Siinä on vähän samaa, kuin tapahtuu kunnallispolitiikassa: jonkin oivalluksen kanssa tullaan esiin vasta päätöksen tekemisen kalkkiviivoilla.

Kirkko Suomessa -brändin pohdinta siirtyi kirkon viestinnän kehittämishankkeeseen. Pelkkää kirkko - sanaa on aloitteessa pidetty virheellisenä ja epäoikeudenmukaisena muita kirkkokuntia ajatllen. Luterilaisten lisäksi on muitakin kirkkoja. Toisaalta Kirkko Suomessa, jota varsinkin facebookissa käytetään, on iskevä ja helppo ymmärtää. "Evankelis-luterilainen" kun on hieman vaikea.

Arkkipiispa Tapio Luoma kuvasi jälleen kirkolliskokousta synodiksi (= tie), jossa me kirkon edustajat olemme yhteisellä matkalla.  "Mikä on viisasta, mikä on oikeus", pohti Luoma asioiden käsittelyn ja päätösten tekemiosen vaikeuksia. Päättäjällä on suuri vastuu. Jokainen voi kuitenkin olla oma itsensä, ja erimielisyyksistä huolimatta olemme samalla tiellä.

Itseäni vähän arveluttaa tuo "kirkon edustajat", se epäilyttää sikäli, että siinä jäsenet jäävät kovin kauaksi.

Nelivuotiskausi on puolivälissä. Tämä istuntoviikko on päättynyt ja lähdetään kotimatkalle.

”Näillä mennään”, kuten Simo Peura sanoi poistuessaan täysistunnosta.

 

torstai, 11. marraskuu 2021

Kirkkolaki lähti eduskuntaan, taloudessa haetaan tasapainoa

Kirkkolaki lähti eduskuntaan

Kirkkolakipaketti hyväksyttiin torstaina toisessa käsittelyssä käytännössä yksimielisesti ja siis vaaditulla määräenemmistöllä.

Ensimmäisessä käsittelyssä toisin äänestäneiden puolesta ilmoitti Wiking Vuori, että ainakin hän hyväksyy nyt lakipaketin myös tunnus-pykälän sijoittamisen kannalta, jotta laki saadaan hyväksyttyä. Seurasi sovinnollinen hetki, kun täysistunto oli kerrankin yksimielinen.

Evankeliumista jatkettiin keskustelua. Edustaja Heidi Zitting kevensi aihetta kääntämällä sanan evankeliointi ilosanomoinniksi (?), jos oikein kuulin, halusin kuulla sen muodossa ilosalamointi.

Evankeliointialoitteesta käytettiin yhteensä 49 puheenvuoroa.

Taloudesta puhui lähinnä vain valiokunta

Talousvaliokunnan mietintö kirkon ensi vuoden budjetista oli iso työ. Valiokunta oli kokoontunut 26 kertaa sitä varten. Valiokunta oli kamppaillut säästö- ja kehittämistarpeiden välillä.

Keskusrahaston budjetin alijäämä on ensi vuonna 4.5 Me. Tasapainotusvaateeseen annettiin jälleen vähän lisäaikaa.

Vanhan testamentin mobiilikäännöstä valiokunta puolusti, projekti kestää kuusi vuotta, kustannus on 250 000e per vuosi. Kirjoitin aikaisemmin väärin, että siihen varattaisiin 1.5 Me vuodessa, mutta tuo on koko projektin kustannus.

Enonkosken luostariyhteisön tukemiseksi tehtyä aloitetta sen sijaan ei valiokunta ei hyväksynyt. Petäjäveden vanha kirkko sai kyllä 30 000 avustusta ja myös kirjuri (=aluerekisterit) saa lisää rahaa.

Talousvaliokunnan pj. TapioTähtinen muistutti, että talouden tasapaino piti saavuttaa jo vuonna 2021. Valiokunnan mielestä säästötoimet piti alun perin priorisoida, ei vain juustohöylää käyttämällä. Tavoitteeseen ei ole päästy, pitääkö takaraja vuonna 2024.

Jostain syystä usein ajatellaan, että ikävien päätösten tekemistä helpottaa, kun niitä siirretään eteenpäin. Kokemus osoittaa, että käy päinvastoin.

Tähtinen luonnehti talousstrategiaa niin, että perusrahoituksella eli seurakuntien maksamalla keskusrahastomaksulla ja palvelumaksuilla pitää kattaa normaalit juoksevat menot. Kehittäminen eli kärkihankkeet katettaisiin sijoitustuotoilla. Näin talous pysyisi vuosittain tasapainossa vuoden 2024 jälkeen.

Tavoitteena on ollut säilyttää talouden tasapainottamisesta huolimatta kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien toiminnallisuus.

Supistukset aiheuttivat luonnollisesti synkkiäkin kommentteja. Jotkut näkivät lopun ajan merkkejä, toiset katsoivat, että näinkin on kohtuullisen hyvä tilanne.

Taloudesta ei täysistunnossa puheenvuoroja käytetty siinä määrin kuin odottaisi näin isossa asiassa. Edes Enonkoski ei enää kirvoittanut kuin yhden puheenvuoron. Talousvaliokuntaan luotetaan.

Strategia-aloitteen kanssa kävi nolosti

Kirkon strategia on aikaisemmin hyväksytty kirkkohallituksessa. Elokuussa tehdyssä aloitteessa esitettiin, että strategiaa käsiteltäisi myös kirkolliskokouksessa.

Tulevaisuusvaliokunta oli valmistellut asiasta hyvän mietinnön, jossa esitettiin strategian hyväksymistä kirkolliskokouksessa sen työjärjestyksen mukaisesti.

Tässä vaiheessa piispa Seppo Häkkinen ja pari juristia kertoivat, että tuo ei ole mahdollista, koska laissa ei kirkolliskokouksen tehtävissä mainita strategian käsittelemistä. Jostain syystä tuo asia huomattiin vasta nyt, eikä elokuussa.

Illalla oltiin Turun kaupungin vieraana upeassa ja perinteikkäässä kaupungintalossa.

torstai, 11. marraskuu 2021

Viestin on tavoitettava vastaanottajansa

Viestintä herätti vilkkaan keskustelun

Kyselytunnilla käsiteltiin keskiviikkona monia asioita. Virkatodistuksien antamisen viivästyminen on herättänyt varsinkin pääkaupunkiseudulla huolta ja toiveen kirkkohallituksen ja aluerekisterien yhteisistä ponnisteluista ruuhkan selvittämiseksi. Tätä käsiteltiin myös kyselytunnilla.

****

Vilkkain keskustelu syntyi kirkon viestinnästä ja seurakuntavaalien valtakunnallisesta kampanjoinnista. Keskustelu alkoi edustaja Päivi Linnoisen kysymyksestä koskien kirkon viestinnän resursseja ja ensi vuoden seurakuntavaalien viestintää. Kirkon vt. viestintäjohtaja Eeva-Kaisa Heikura vastasi kysymyksiin.

Keskustelun taustalla oli edustajien Timo Kaunisto ja Arto Antturi esittämä epäily, että kirkon viestinnässä on liikaa työntekijöitä ja vaatimus, että ensi vuoden seurakuntavaaleissa ei tarvittaisi lainkaan valtakunnallista kirkon järjestämää kampanjointia.

Heikura kertoi ensin kirkon viestinnän resursseista ja tehtävistä, jotka ovat paljon laajemmat kuin esimerkiksi yrityksillä. Hengellisten ohjelmien tuottaminen ja verkkopalvelujen ylläpito sekä julkiseen keskusteluun osallistuminen ovat kirkon viestinnän työkenttää. Lisäksi koulutetaan, tuetaan, julkaistaan ja päivystetään, ynnää muuta.

Kriitikoita varmaan rauhoitti, että kirkon valtakunnalliseen vaalikampanjointiin käytetään aikaisempaa vähemmän rahaa. Vaalikirjeet, vaalikone, tulospalvelu ja paljon muuta vaalitukea kuitenkin toteutunevat myös ensi vuonna. Seurakunnat saavat tukea entiseen tapaan, vain valtakunnallista mainontaa on vähemmän.

Vaaleja on valmisteltu yhteistyössä seurakuntien ammattilaisten kanssa. ”Viestintä toteuttaa kirkon strategisia tavoitteita yhdessä seurakuntien kanssa”, korosti Heikura.

****

Olen tehnyt pitkään töitä seurakunnan viestinnässä, joten haluan myös kommentoida tämän päivän keskustelua.

Kirkolliskokouksessa on miltei perinteisesti kritisoitu kirkon viestintää. Sitä ovat muutamat kriitikot pitäneet liian räväkkänä ja on toivottu vähemmän huomiota herättävää viestintää (sic!). Tai sitä ei ole pidetty tarpeeksi hengellisenä.

Viestintäkritiikin esittäjät ovat olleet pieni vähemmistö edustajista, mutta keskustelua on aiheesta aina syntynyt. Enemmistö on kuitenkin puolustanut viestintäosaston työtä.

Kkirkon viestinnän on herätettävä huomiota, jotta tavoitetaan ihmiset. Se ei tavoittele niinkään kirkon sisäpiiriä kuin suurta yleisöä ja jäsenten enemmistöä. Viestinnällä on oltava myös vastaanottajia! Kirkon viestintä tuottaa mm. Ylen hartausohjelmat, mutta operoi myös paljon maallisilla markkinoilla.

Viestinnän sisällön luomisessa on luotettava ammattilaisiin. Luottamushenkilöt antavat resurssit, mutta heidän ei pitäisi puuttua viestinnän toteuttamiseen. Toki aina voi antaa palautetta jälkeen päin.

****

Kenelle vaaliviestintä pitäisi kohdistaa? Kaikille kohdistaminen ei mene kenellekään perille. Kohdistamisesta keskustelemiseen täysistunto oli ehkä väärä foorumi, vaikka paikalla oli 109 kokemusasiantuntijaa.

Minusta on tärkeätä ja järkevää, että kampanja-aineistoa, ideointia ja palveluja tuotetaan kirkossa yhdessä, mutta sen sisältö jätetään asiantuntijoiden tehtäväksi, tietysti yleisten reunaehtojen mukaan.

Viestinnän suunnittelu edellyttää ammattitaitoa, kokemusta ja luovuutta, jota ei seurakunnissa välttämättä ole tarpeeksi, eikä sellaiseen ole aikaa. Yhdessä tekemällä myös säästetään kustannuksia.

Seurakunnat käyttävät noita aineistoja sitten hyväkseen paikallisesti.

Kirkon ja seurakuntien vaaliviestinnän tavoitteena on kutsua seurakuntalaisia ensin ehdokkaiksi ja sitten äänestämään. Se vaatii herättelyä, mutta eihän siinä tietenkään ohjata äänestämistä mihinkään suuntaan. Se on ehdokkaiden ja valitsijayhdistysten tehtävä.

Pelätäänkö äänestysprosenttien nousua vilkkaan vaaliviestinnän ansiosta, jolloin vaalien tulos voi olla millainen vain, jos ”väärät” äänioikeutetut heräävät äänestämään?

keskiviikko, 10. marraskuu 2021

Meidän kirkkomme yhtä kaikki

Ison kirkkolaki-äänestyksen ja päätöksen jälkeen seurasi ehkä suvanto, jossa arvioidaan syntynyttä ratkaisua, vedetään henkeä ja huilataan hetki. Toinen puoli on tyytyväinen, tuli kirkko jälleen pelastettua, toinen puoli valittelee, ettei taaskaan päästy eteenpäin.

Yhtä kaikki, meidän kirkkomme. Tuskin tunnustus-ratkaisun jälkeen mikään on toisin. Uudessa kirkkolaissa on paljon pieniä parannuksia, joten hyvä, että se saatiin eteenpäin. Mutta mikä tulee olemaan eduskunnan kanta?

Eläkerahastomaksut laskevat

Talousvaliokunta esitti vuodelle 2023 eläkemaksujen alentamista 2 prosenttiyksiköllä palkkaperusteisista maksuista niin, että muutos kohtelee seurakuntia neutraalisti.

Valiokunnan pj. Tapio Tähtinen sanoi esityksen tekemisen olleen vaikean, sillä vastuu on suuri: eläkkeet on kyettävä maksamaan vuosikymmenten ajan.

Ehdotus perustuu olettamuksiin ja skenaarioihin, jotka ulottuvat jopa 70 vuoden päähän - tulevaisuuteen. Niissä on otettu huomioon jäsenmäärän muutos ja oletettu ansiotulojen muutos.

Sijoitustuotot ovat keskeinen elementti. Realituotto-odotus on 3 %, mikä on yleensä ylitetty. Tulevaisuudesta seuraavina 70 vuotena ei tietenkään voi mennä takuuseen, mutta odotuslaskelma on talousvaliokunnan mielestä realistinen.

”Tehtävämme on pitää kirkko kasassa erilaisista mielipiteistä huolimatta”, painotti Tähtinen.

Talousvaliokunnan mietintöön ei kirkolliskokouksella ollut huomauttamista. Vuonna 2022 maksut säilyvät entisellään.

****

Evankelioimisen tehostaminen

Tuosta aloitteesta riitti lähetekeskustelussa paljon puhetta. Oltiin kristinuskon ytimessä. Evankeliointia todettiin olevan monenlaista ja toivottiin evankelioimisen (= ilosanoman kertominen) laaja-alaista käsittelyä.

Moni lainasi Martin Jungen avajaispuhetta, josta oli löydetty jokaiselle sopivia kohtia.

”Pelkkä julistaminen ja äänen korottaminen ei riitä”, sanoi Hanna Mithiku. On evankelioitava ihmisille ymmärrettävällä tavalla ja niin, että se vastaa ihmisten kysymyksiin.

Joillekin sanasta voi tulla ahdistava olo. Kirkosta vieraantunut voi kohdata syyllistämistä tai hänen uskonsa arvioimista.

Teot ovat usein parasta evankelioimista. Olli Löytty sanoi sitä olevan myös esteiden poistaminen evankeliumin perille menon tieltä.

Aloite menee käsikirjavaliokunnan valmisteltavaksi.