Toisen päivän teemana oli tulevaisuusvaliokunnan mietintö, jossa esitettiin 20 uudistusta kirkon hallinnon kehittämiseksi. Melkoinen paketti, josta valiokunta ja sen puheenjohtaja Katri Korolainen saivat paljon kiitosta.
Hyvä alku, oikea suunta, tiivis paketti… Toki sekin sanottiin, että radikaalimpia uudistuksia odotettiin. ”Tämä oli enin, mikä oli nyt mahdollista”, totesi Katri. Kun tämä saadaan eteenpäin, voidaan suunnitella seuraavaa vaihetta. Varsin iso juttu tämäkin on. Toivottavasti se menee eteenpäin.
Voimakkaimman kritiikin esityksiä – tai oikeasti niiden puutteita - kohtaan esitti talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen. Hän muistutti talous- ja jäsenkehityksen haasteista, joihin esityksissä ei riittävästi vastata. ”Rakenteiden uudistamista on vähän, taloutta on vain keskusrahastomaksun laskeminen.” Hän kaipasi enemmän realismia.
Vastauskin oli realismi. ”Esitetään vain sellaista, minkä saattaa odottaa menevän läpi”, vastasi Katri.
Valiokunta tavoittelee hajautusta ja ketteryyttä keskittämisen sijaan, paikallista vapautta järjestää asioita ja toimintakulttuurin muutosta. ”Seurakunnissa tiedetään, mikä on heille parasta.”
Tässä asioita, joita valiokunta esittää:
- johtamista kehitetään, vapaaehtoisten rekrytointiin ja työntekijöiden monialaisuuteen panostetaan, mikä tarkoittaa isoa koulutusprojektia,
- kirkkolakia supistetaan,
- työntekijät voivat toimia yli seurakuntarajojen,
- jumalanpalvelusyhteisöille kyllä, mutta henkilöseurakunnille ei,
- nuorille ei hallintoelimiin kiintiöitä, mutta muutoin nuorten osallisuutta kehitetään,
- hiippakuntavaltuustot lopetetaan, maallikoiden osuutta kapituleissa lisätään,
- päätösten alistamiset pois (esim. kiinteistökaupat),
- selvitetään työnkiertoa ja virkasuhteiden muutos työsuhteiksi,
- virka- ja hallintoterminologiaa uudistetaan,
- kirkkohallituksen yksiköitä yhdistetään kehittämispalveluiksi,
- kirkolliskokouksen työskentelyä kehitetään,
- ja ehkä tärkein: seurakuntien keskusrahastomaksu prosenttiyksikön verran pienemmäksi.
Näitä ja muutamia muita asioita valiokunta esittää selvitettäväksi. Joitakin muutoksia esitykseen ehkä huomenna esitetään ja sen jälkeen pallo heitetään kirkkohallitukselle, jonka tulee valmistella esityksiä näistä.
Paketin palauttamistakin uudelleen valmisteltavaksi esitettiin, mutta käsittelyn jatkaminen voitti äänin 84 – 19.
****
Päivän isoin asia käsiteltiin illalla, päivän mittaan kosketeltiin monta muuta asiaa. Saattohoidosta aloitettiin. Aloitteessa esitettiin, että kirkon ja seurakuntien tulisi asettua saattohoitokotien taustayhteisöisiksi. Se kai tarkoittaisi myös talousvastuuta.
Puheissa ei aloitetta kannatettu, mutta korostettiin saattohoidon ja seurakunnan siihen muutoin osallistumisen tärkeyttä. ”Se on kirkon ikiaikainen tehtävä.” Saattohoitokotien perustaminen kai olisi lähinnä valtion tai kunnan ja myöhemmin maakunnan tehtävä, kirkko ja seurakunnat auttaisivat toiminnan sisällössä.
Utsjoen taloudellisissa vaikeuksissa oleva seurakunta sai paljon myötätuntoa ja saanee myös apua kirkon keskusrahastosta. Saamelaisedustaja Ulla-Maarit Magga kertoi Utsjoen tilanteesta.
Kirkon jäsenten aloiteoikeutta selvitetään. Sitä koskeva aloite lähetettiin valiokuntaan äänin 58–48. Itse pidin sitä kädenojennuksena jäsenille ja erityisesti nuorille. Kirkolliskokous on mm. vaalitavan vuoksi eristetty kauas jäsenistä, kuin labyrintin taakse. Aloite ohittaisi nuo mutkat, mutta jälleen nousi kysymys realismista.
Kirkon it-hankkeita arvioidaan kriittisesti. Aloitteessa esitettiin tätä perusteena suuret kustannukset ja vaihtelevat kokemukset. Voisiko hankkeet toteuttaa tehokkaammin? Kritiikin kohteena taisi olla varsinkin Kipa, jossa hoidetaan kirkon raha-asioita keskitetysti.
Avioliittokeskustelun jatko siirtyi huomiseksi.
****
Kirkon päättäjiä on joskus jaoteltu konservatiiveihin ja liberaaleihin. Tänään nousi esiin jako idealisteihin ja realisteihin. Molempia tarvitaan, mutta päätökset tehdään realismilla. Pää voi olla korkealla, mutta jalat pidetään maassa. Toisaalta realismiakin näyttää olevan eri lajeja. Sitä voi olla isojenkin muutosten tekeminen, kun varaudutaan tulevaisuuteen.
Minussa on ainakin vähän idealistin vikaa ja toivon aina isompia päätöksiä ja pidempiä askelia. Realistit etenevät lyhyemmin askelin, mutta ehkä varmemmin. Hankaluus tulee siitä, että maailma muuttuu niin nopeasti.
Espoon hiippakunnan edustajat kokoustivat lounaalla. Sovittiin, että lokakuussa tavataan seurakuntalaisia Espoonlahdessa. Eilen kokoontui päivällisellä Muutoksen tuuli –verkosto, jossa keskusteltiin viikon asioista ja kirkolliskokouksen työtapojen kehittämisestä.
