Torstaipäivä kohokohta oli kirkolliskokouksen historian 1974–2011 julkistaminen. Tilaisuuden avannut arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi historian elävän meissä. On hyvä tietää, mistä olemme tulossa. Mukana tilaisuudessa oli kunniavieraina kirkolliskokouksen aikaisempia jäseniä.
Teoksen on kirjoittanut Jaakko Olavi Antila, joka piti erinomaisen esityksen kirjasta. Tutkija näkee ikään kuin ulkopuolelta selvemmin vaikkapa suuret linjat ja niiden käänteet kuin sisällä olijat eli edustajat.
Antila selvitti muutamia kyseisen ajanjakson keskeisiä ilmiöitä.
- On väitetty, että kirkolliskokous (kk) on kansaa vanhoillisempi. Antilan mukaan tämä ei ilman muuta pidä paikkaansa. Sellaisissa isoissa äänestysratkaisuissa kuin papin viran avaaminen naisille tai suhtautuminen parisuhteensa rekisteröineisiin, kk:n äänestystulokset ovat heijastaneet yleisiä galluptuloksia. Kk siis väljästi noudattelee kansan mielipiteitä. Oman lisänsä siihen tuo ¾ määräenemmistövaatimus.
- Vaalitapa vaikuttaa tietysti kk:n kokoonpanoon, mutta tutkijan johtopäätökset vaalitavan vaikutuksesta ratkaisujen lopputuloksiin silti yllättivät. Aikaisemmin oli käytössä enemmistövaali edustajia valittaessa. Tällöin esitykset saivat helpommin määräenemmistön. Vähemmistön oli vaikea saada edustajia kk:een. Suhteellinen vaalitapa mahdollistaa suuremman mielipiteiden kirjon edustajien keskuudessa ja määrävähemmistö syntyy helpommin. Kk-vaalissa on korostunut henkilövaali, mikä huonosti sopii suhteelliseen vaalitapaan. Nyt on merkkejä ohjelmallisten ryhmittymien tulosta kk-vaaliin, mikä edistää suhteellisen vaalitavan toimivuutta.
- Mielenkiintoinen oli vaalitavan vaikutus esimerkiksi virka-asiassa. Naispappeuden läpimenoon 1986 vaikutti se, että papiston edustajat valittiin vielä enemmistövaalilla, ja he kannattivat naispappeutta.
- Sisäinen tasa-arvo on tutkijan mukaan lisääntynyt. Piispojen asema on vaihdellut eri vuosikymmenillä.
- ”Hullut vievät kehitystä eteenpäin, viisaat pitävät kirkon pystyssä” ja muita anekdootteja sisältyi Antilan elävään esitykseen.
- ”Paljon täällä pohditaan sitä mitä pitäisi tehdä, sen sijaan että tehtäisiin.”
- "2000-luvulla on kirkolliskokouksessa keskusteltu paljon ja tehty kompromisseja."
Mielenkiintoinen kirja. Se ei kerro vain yhden toimielimen toiminnasta vaan koko kirkosta ja antaa lisävalaistusta, miten monet suuret ratkaisut ovat syntyneet. Uskon sen heijastelevan myös suomalaisen yhteiskunnan, asenteiden ja arvojen muutoksia. Pitää päästä lukemaan se!
