Tiistai aloitettiin aamuhartaudella, kuten täällä(kin) on tapana. Tämän viikon aamu- ja iltahartauksien pitäjät tulevat Espoon hiippakunnasta. Eilen piti iltahartauden Kalervo Salo ja tänään aamuhartauden Tapio Tähtinen.

Tapion aiheena oli rakkaus. Rakkaus auttaa ja ratkaisee monet vaikeiltakin tuntuvat ongelmat ja erimielisyydet.  Pekka Simojoki esitti oman teoksensa Särkyneiden majatalo. Vaikuttavaa.

Yksi vai kaksi kummia? Kirkkohallitus esitti, että yksi kummi riittäisi. Mielipiteitä oli puolesta ja vastaan, kuten lähes kaikissa asioissa. Johtopäätös kuitenkin oli tässä vaiheessa, että yksi riittää, voi tietysti olla useampiakin.

Muutos ja säilyttäminen entisellään ovat usein se vastapari, joiden välillä asia ratkaistaan. Säilyttäminen tuntuu turvalliselta, muuttaminen vaatii vähän rohkeutta, mutta usein se on välttämätöntä.

Kirkon ja seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuutensa samaan tapaan kuin kunnissa eteni siten, että kirkkohallitus selvittää, miten se voisi tapahtua. Yhden äänestyksen se vaati. Sana ’vapaaehtoisesti’ poistettiin ääniin 77–26. Tavoitteena tällä on lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.

Nuorten osallisuuden vahvistaminen herätti enemmän puhetta. Keskeisin uudistus on seurakuntien velvoittaminen perustamaan nuorten vaikuttajaryhmä seurakuntaan. Sen muoto on väljä ja vapaa, mutta jonkinmuotoinen pitää saada aikaiseksi. Tietysti sen pitäisi antaa myös vaikuttaa. Nuorilla tarkoitetaan tässä 15-29 -vuotiaita.

Uudistuksella halutaan kuulla nuoria päätöksiä tehtäessä ja kasvattaa uusia vastuunkantajia. Kirkolliskokouskin sitoutuu tapaamaan kerran kaudessa nuoria.  Sama voisi toimia myös seurakunnissa.