Talousvaliokunta oli tehnyt jälleen kerran hyvää työtä (sekävi läpi kirkon ensi vuoden talous- ja toimintasuunnitelmat, tarkisti ne ja teki mietinnön) ja osoittanut olevansa tietyin varauksen kirkolliskokouksen tärkein valiokunta. Varauksilla tarkoitan historian kirjoittaneen Antilan toteamusta aamupäivällä, että ”hullut vievät kehitystä eteenpäin ja viisaat pitävät pystyssä”. Tarvitaan molempia.
Talousvaliokunta edustaa viisaita, mutta tarvitaan myös heitä, jotka ideoivat ja tekevät yltiöpäisiäkin esityksiä. Sitten on vielä niitä, jotka kantavat huolta, että suunta on oikea.
Talousvaliokuntaa itseäänkin pidän kuitenkin varsin innovatiivisena. Totesin ilolla, että valiokunta pitää kirkon viestintää yhtenä keskeisenä painopistealueena, jolla on oltava riittävät resurssit käytössä. Tässä valiokunta asettui kannattamaan edustaja Antti Siukosen toivetta kirkon verkkotyön jatkuvuuden turvaamisesta. Siukosen ponsiesitys aiheesta menikin äänestyksessä läpi.
Tärkeä on myös huomio, että kirkon yhteisillä it-hankkeilla ja hankintojen kilpailutuksilla voidaan alentaa kustannuksia kokonaiskirkon tasolla. Sama vaikutus niillä on mielestäni myös seurakuntien talouteen.
Hyvä esimerkki tästä on seurakuntien ja kirkkohallituksen yhteinen verkkohanke, joka mahdollistaa toimivat ja kehittyvät kotisivut kaikille seurakunnille sekä yhteisen sisällön tuottamisen.
Niin, mikä valiokunta on tärkein, kuka meistä on suurin? Kirkolliskokouksessa on yhdeksän valiokuntaa: peruste-, käsikirja-, laki-, hallinto-, talous-, yleis-, toimitus-, kanslia- ja tulevaisuusvaliokuntaa. Kunkin rooli ja merkitys vaihtelee esillä olevien asioiden mukaan. Käsikirjavk tekee nyt virsikirjan lisävihkoa. Perustevk ottaa kantaa asiaan kuin asiaan. Se katsoo, että päätösten teologia on kunnossa. Hallintovk on ollut tällä kaudella tärkeä seurakuntarakenneuudistuksen vuoksi. Kaikki kirkkolakeihin liittyvät muutokset käyvät lakivaliokunnan kautta. Tulevaisuusvaliokunnalla on tulevaisuuden avaimet käsissään.