Torstai alkoi klo 9 Marjatta Hautalan pitämällä vähän erilaisella ja vaikuttavalla aamuhartaudella. Hän näytti kotikirkossaan Kauhajoen kirkossa kuvatun videon.
Kun nyt kirjoitan päivän tapahtumista, on kello 22.40 ja tulin juuri hallintovaliokunnan iltakokouksesta. Sorvattiin mietintöä, joka tuli saada huomiseksi valmiiksi.
****
Tänään käytiin jälleen kerran suurta avioliittokeskustelua. Sen aiheena oli piispojen vastaus kirkolliskokouksen antamaan tehtävään selvittää, miten päästäisiin lukkiutuneesta tilanteesta samaa sukupuolta olevien parien kirkollisessa vihkimisessä.
Piispat kertoivat, että eivät olleet asiasta yksimielisiä. He olivat kuitenkin käyneet kunnioittavaa keskustelua aiheesta ja toivoivat sitä kaikilta. Eri mieltä olevien kunnioittamista. Vastauksessa mainittiin kuusi mallia suhtautumiselle samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Etusijalle asetettiin kompromissa, malli 3, jossa kaikki vihitään, mutta papeilla olisi omantunnon vapaus vihkiä tai olla vihkimättä.
Keskustelu täysistunnossa oli kohtuullisen kunnioittavaa, eikä menty henkilökohtaisuuksiin. Puheenvuoroissa toivottiin ja perusteltiin pikaista ratkaisua vihkimisen puolesta ja toisaalta sitä vastustettiin. Kyse oli kahdenlaisesta Raamatun tulkinnasta ja käsityksestä kristinuskosta.
Henkilökohtaisuuksiin ei menty, mutta samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä puolustavien usko kyseenalaistettiin monessa puheenvuorossa. Omakohtaisesti sen saattoi kokea loukkaavana, sillä heidänkin kantansa perustuu Raamattuun ja kristilliseen vakaumukseen.
Hanna Mithikulla oli rohkea ja koskettava puhe ”Minulle kyse on elämästä ja rakastamisesta, ei vain 'kipeästä kysymyksestä' tai mielipiteestä”, kuten arkkipiispa Tapio Luoma piispojen kokemusta luonnehti vastausta esitellessään.
Piispa Teemu Laajasalo puolusti vahvasti päätöstään sallia kaikkien kirkollinen vihkiminen Helsingissä. Hän sanoi, ettei voi enää sallia ihmisten syrjimistä.
”Papit jo toimivat vakaumuksensa mukaan eli vihkivät tai kieltäytyvät siitä. Kirkossa toimitaan siis jo kompromissin malli 3 mukaisesti”, sanoi Heidi Zitting.
Ahvenanmaan Lindbäck: ”Jumala loi ihmiset erilaisiksi, ihmisten kohdeltava kaikkia samalla tavalla.”
Vihkimisen vastustajat korostivat miehen ja naisen avioliiton olevan Jumalan luoma ja perustuvan Raamattuun. Kompromissia vastustettiin, koska arveltiin sen johtavan pian sukupuolineutraaliin avioliittoon.
Keskustelu jatkuu perjantaina, mutta asiassa ei tehdä nyt mitään päätöksiä.
****
Seurakuntarakenne taas työn alle
Pakko on tehdä jotain kirkon paikallisrakenteelle. Ari Hukari oli laatinut tasokkaan aloitteen hiippakuntamallista, jossa oli tarve, keinot ja ratkaisun tarjoamat edut. Hiippakunta olisi perusyksikkö, jonka sisällä olisi seurakuntia, joiden ei tarvitse noudattaa kuntarajoja. Seurakuntayhtymät loppuisivat. Hiippakunta olisi oikeushenkilö, jonka hallussa olisivat resurssit. Seurakunnat vastaisivat toiminnasta.
Pauli Niemelä puolestaan esitteli kevennetyn seurakuntayhtymän mallin. Molempia valmistellaan rinnakkain. Kyse on isosta hankkeesta, joka saattaa viedä jopa vuosia.
Kenttäpiispan asemasta selvitys
Yhdessä aloitteessa esitettiin selvityksen tekemistä kenttäpiispan aseman teologisista perusteista. Aihe kirvoitti vilkkaan ja tunteikkaan lähetekeskustelun, jonka kuluessa aloitetta esitettiin jopa raukeamaan ilman valiokuntakäsittelyä. Äänestyksen jälkeen aloite kuitenkin lähetettiin perustevaliokuntaan numeroin 79–26. Keskustelu oli varsin tunteikasta.
Aloitetta pidettiin maanpuolustushengen ja armeijan hengellisen työn vastaisena sekä loukkaavana. Aloitteen tekijä Ari Hukari kiisti sellaisen ja sanoi kyse olevan vain tarpeesta selvittää teologiset perustelut kenttäpiispan asemalle kirkon organisaatiossa. Käsittely tullee laajenemaan piispan teologian selvittämiseen ylipäätään. Mannerheimiinkin keskustelun tuoksinassa vedottiin.
Muuta
Kirkkohallituksen täysistuntoon valittiin kustakin hiippakunnasta yksi maallikko sekä Porvoon ja Helsingin hiippakunnista vuorollaan pappisedustajat. Espoon maallikkoedustajana on Heikki Sorvari. Kirkkohallituksen täysistunto valmistelee ja toimeenpanee asioita, joista kirkolliskokous tekee päätöksen.
Koronatukea tulee valtiolta tulee 4.1 mmk kseurakuntien diakoniatyöhön paikkakuntien asukaslukujen suhteessa sekä kirkon keskusrahastosta 3 miljoonaa jäsenmäärien suhteessa.
Kirkolliskokousviikko päättyy huomenna perjantaina.
