Tiistai, 2. päivä
Tänään pitivät hallinto- ja lakivaliokunta yhteisiä kokouksia ”kirkon keskushallintoa koskevan sääntelyn purkamisesta”, joka tarkoittaa rajanvetojen tarkistuksia ja eräiden keskushallinnon osien tehtäviä ja asemaa. Valiokunnat kuulivat asiantuntijoita ja kävivät alustavaa keskustelua. Asia on tarkoitus saada ensi keväänä täysistuntoon päätettäväksi.

Iltapäivällä tarjosi kirkollisministeri Päivi Räsänen kakkukahvit, ministeri ja arkkipiispa puhuivat. Esillä olivat ”molempia osapuolia kiinnostavat kysymykset”, erityisesti maahanmuuttajia koskevat asiat.

Varsin paljon tänäänkin keskusteltiin seurakuntarakenneuudistuksesta, jonka nykyvaiheesta on info keskiviikkona. Miten seurakuntauudistus vaikuttaa hiippakuntien, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen tehtäviin?

Päivän aikana todettiin, että kirkossa on paljon rakkautta hallintoasioihin. Ja että kaikissa uudistuksissa on plussia ja miinuksia. Niitä arvioimalla ja ynnäämällä on sitten ratkaistava, toteutetaanko vai ei.

Helsingin hiippakuntavaltuuston aloite kirkollisten vaalien äänestystapojen kehittämisestä oli lähetekeskustelussa. Aloitteessa esitetään netti- ja postiäänestyksen käyttöön ottamisen selvittämistä. Käytin puheenvuoron, jossa kannatin aloitetta:

”Vaalien tavoitteena on toteuttaa demokratiaa. Äänioikeutetut osallistuvat siten välilliseen päätöksentekoon valitsemalla edustajansa. Vaalit myös rakentavat yhteisöä ja ovat mittari yhteisön toimivuudesta ja kiinteydestä. Kirkon jäsenvaaleissa äänestysaktiivisuus on varsin alhainen. Mittari näyttää siis heikkoa lukemaa. On tärkeätä saada äänestysaktiivisuus nousemaan, jolloin voisimme puhua demokratiastakin vahvemmalla äänellä.
Alhainen äänestysaktiivisuus kertoo vähäisestä kiinnostuksesta, mutta äänestämisen vaikeudesta. Alhainen äänestysaktiivisuus aiheuttaa vääristymiä. Jäsenten ääni ei kuulu.
Äänestäjän on haluttava ja kyettävä äänestämään. Äänestämisen tulisi käydä mahdollisimman helposti.
Kirkko alensi rohkeasti äänestysikää. Nyt voisimme olla rohkeita myös äänestämisen kehittämisessä. Netissä voidaan jo tehdä monia oikeustoimia, miksei siis äänestää?”

Puolustin myös Kari Latvuksen tekemää aloitetta kirkolliskokouksen maallikkoedustajien valitsemista suoralla jäsenvaalilla välillisen vaalin sijaan.
Tällaiset vaaliuudistukset eivät vielä saa enemmistön kannatusta, mutta siihen suuntaan mennään. Puheenvuoroissa tuotiin esiin nettiäänestyksen mahdollistavia väärinkäytöksiä. Minusta jäseniin tulee luottaa, eikä lähtökohtaisesti epäillä heidän rehellisyyttään.

”Sunnuntaisuojelu” oli uusi käsite, jonka kuulin tänään. Se on EU-hanke, jota voin kannattaa. Sekin todettiin, että muutos lisää koulutuksen ja viestinnän tarvetta entisestään. Vireillä ja näköpiirissä on varsinkin hallinnon alueella monia uudistuksia. Miten nivoa ne yhteen ja miten nähdä kokonaisuus?

Mikä ratkaisee päätöksenteossa? Tunne? Ennakkokäsitys? Lohdullinen toteamus oli, että ”argumentilla on voimaa”. Hyvät argumentit voivat kääntää päitä ja ratkaista äänestyksiä.

Muutoksen tuuli verkosto kokoontui vielä päivällisen jälkeen. Keskusteltiin istuntoviikon asioista ja ensi syksyn seurakuntavaaleista.