Talousvaliokunnan mietinnössä viime vuoden tilinpäätöksestä vaaditaan talouden tasapainottamista kestävästi pitkällä tähtäimellä, jotta ei tarvitsisi joka vuosi yrittää löytää säästöjä.

Kirkon keskusrahaston tilikauden tulos vuodeltq 2022 oli kolme miljoonaa euroa alijäämäinen. Vähän lohduttaa, että edellisenä vuotena alijäämä oli kaksinkertainen.

”Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan on löydettävä sellainen pitkän tähtäimen ratkaisu Kirkon keskusrahaston rahoittaman toiminnan tehtävien määrittelyyn ja resurssien kohdentamiseen, jonka turvin yksittäisiä säästötoimenpiteitä ei tarvitse etsiä vuosittain.”

Valiokunta otti kantaa viime vuonna lanseerattui kärkihankkeisiin. Milleniaalit-ohjelmassa kehitettiin valtakunnallinen malli Y- ja Z-sukupolvien kohtaamiseen. Suurimpana haasteena hankkeiden etenemiselle valiokunta näki seurakuntien johdon sitoutumisen ja tuen uusille toimintamalleille.

Polku on saatettu seurakunnissa ymmärtää väärin, että se tarkoittaa vanhaan tapaan toimimista.

Myös vaalikampanjaan valiokunta otti kantaa. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan seurakuntavaalien toteutumisesta olisi tarpeen tehdä kokonaisarvio kustannuslaskelmineen sekä analysoida onnistumisia ja epäonnistumisia, ja esittää kehittämisideoita.

Taloudesta kipakkaa keskustelua

Kuluvan vuoden talousarvion lisäys sai kipakkaa arvostelua talousvaliokunnalta ja edustajilta, mutta toki myös puolustajia.

Talousvaliokunta suhtautui hiippakuntien ja kirkkohallituksen käyttötalouden määrärahojen niin sanottuun uudelleen budjetoimiseen kielteisesti. ”Menettely on talousarvion vuotuisuusperiaatteen vastainen”, selvitti valiokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen.

Osa määrärahoista hylättiin, mutta jotain myös säilyi: Kipa 2 -hankkeeseen 674 300 euroa; 50 000 euroa kohdennettavaksi Mikkelin hiippakunnan piispanvaihdoksen kustannuksiin; valtionrahoituksesta vielä jakamatta ollut 239 994 euroa käytettäväksi Imatran seurakunnan Kolmen ristin kirkon korjaustöihin.

Lisäbudjettia puolustivat erityisesti kapitulit. Piispa Jari Jolkkonen vastasi, että ”tuomiokapitulit ovat tietoisia seurakuntien ja kirkon keskusrahaston taloudellisesta tilanteesta”. On oltu säästäväisiä, mutta nyt ei enää kyetä menoja vähentämään. ”Kapitulien mahdollisuus täyttää lakisääteiset tehtävät on turvattava.”

Jolkkonen totesi, että kun säästämisestä aikaisemmin oli palkittu, niin että varoja on voitu käyttää seuraavana vuotena johonkin kehityshankkeeseen. Jos oikein kuulin tuon, niin se tuntui vähän oudolta. Sen mukaan tänä vuonna säästetty voitaisiin ensi vuonna käyttää ikään kuin palkkiona säästämisestä.

Pientä piikkiäkin oli ilmassa. Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja ”kiitti valiokuntaa, koska sen mukaan heidän työnsä helpottuu”, kun ei ole varaa tehdä uuden kirkkolain ruotsinkielistä kommentaaria, suomenkieliseen versioon ilmeisesti rahaa on. Tästä aiheesta syntyikin keskustelun poikanen. Vähemmistökielen edustajat loukkaantuivat.

Piispa Häkkinen eläkkeelle

Mikkelin piispa Seppo Häkkinen jää eläkkeelle ennen seuraavaa kirkolliskokousta ja häntä kiitettiin torstain täysistunnossa kukkasin, nimikko -rukouksella ja monin sanoin.

Hän ollut kirkolliskokouksessa monissa eri rooleissa pappisedustajasta alkaen 23 vuotta. Käsikirjavaliokunta kiitti puheenjohtajaansa laatimalla uuden rukouksen.

Häkkinen jätti meille kaksi sanaa, ”rohkeuden” ja ”rakkauden”.