Aamupäivä oli tänään torstaina rakennemuutoksen, joka eittämättä on tämän kirkolliskokouksen nelivuotiskauden merkittävin ja kauaskantoisin asia.
Ensimmäisessä käsittelyssä lakiesitys käytiin läpi pykälä pykälältä.
Pakko kuulua yhtymään? Heti alussa edustaja Peter Lindbäck esitti, että sellaisen seurakunnan, joka muodostaa yhden kunnan alueen, tulee säilyä yksittäisenä seurakuntana, siis yhtymän ulkopuolella. Tarkennusten jälkeen päästiin äänestämään. Lakivaliokunnan esitys (= kaikkien seurakuntien on kuuluttava johonkin seurakuntayhtymään) voitti äänin 85 – 22, 1 tyhjä, 1 pois. Sopivasti äänestyskonekin reistaili ja oli äänestettävä kahteen kertaan.
Pakolliset virat? Toiset kaksi äänestystä käytiin pakollisista viroista seurakunnassa. Matti Huomo esitti nykyistä käytäntöä, että kirkkoherran, diakonian ja kanttorin virat olisi oltava jokaisessa seurakunnassa, ja Ilmari Ylä-Autio, että jokaisessa seurakunnassa tulee olla diakonian virka.
Ensin Ylä-Autio voitti Huomon esityksen 73-30, 6 vaiti, ja lopulta lakivaliokunnan esitys voitti Ylä-Aution äänin 68 – 40, 1 tyhjä. Eli vain kirkkoherran virka on pakollinen. Muistettakoon, että silti diakoniatyö on pakollista seurakunnissa, mutta työjärjestelyt voidaan tehdä vapaammin. Ja kyllä laulu ja soittokin jatkuvat.
Sitten seurakuntaneuvoston puheenjohtajuus: Tapio Seppälä esitti, että kirkkoherra edelleen olisi seurakuntaneuvoston ensisijainen puheenjohtaja. Valiokunta esitti, että seurakuntaneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtaja, eli se voi olla kirkkoherra tai luottamushenkilö.
Seppälän esitys kaatui äänin 66-43.
Aulikki Mäkinen esitti vielä, että yhtymärovasti, koko seurakuntayhtymän ylin viranhaltija, ei olisi valiokunnan esityksestä poiketen yhtymän seurakuntien kirkkoherrojen hallinnollinen esimies.
Mäkisen esitys kaatui äänin 73-34, 2 tyhjää.
Näin oli rakennelain sisältö lyöty lukkoon muutoksitta. Se, astuuko se voimaan, ratkeaa torstai-iltana, jolloin sen taakse vaaditaan ¾ äänistä tai se raukeaa.
-----
Kirkolliskokouksen toimintatavoissa olisi kehitettävää ainakin ja muun muassa seuraavissa kohdin:
- käsittelyssä tehtävät esitykset pitäisi vaatia tekemään etukäteen kirjallisina ja käännettyinä ja selkeästi paperille ja vielä heijastaa ne seinälle. Nyt niitä mietitään kokouksen keskellä ja raapustetaan paperille kynällä, eikä esitysten tarkoituksesta ja vaikutuksesta silti tahdo saada selvää.
- Kirkolliskokous koostuu 109 yksilöstä, joilla on erilaisia mielipiteitä päätettävänä oleviin asioihin. Mielipiteitä ei ole ryhmitelty kokonaisuuksiksi, siis puolueiksi tai ryhmiksi, jotka voisivat neuvotella.
Esimerkiksi rakenneasiassa oli vielä täysistunnossa erilaisia kantoja. Kunnallispolitiikassa ja eduskunnassa sellaisessa tilanteessa ryhmät neuvottelevat ja sovittelevat erilaisia kantoja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka sitten hyväksytään.
Kirkolliskokouksessa lopputulos on osittain ainakin sattuman tulosta, tai saatetaan hyväksyä salissa tehtyjä esityksiä, joiden vaikutusta kokonaisuuteen ei ole mietitty.
