Edustaja Minni Kuisma piti aamuhartauden eli oli valmistanut videon erään afganistanilaisen perheen elämästä. On tärkeätä pitää mielessä elämän realiteetit vähän laajemmassa mielessä kuin vain hyvinvointi-Suomen kuplasta katsoen.

****

Päiväjärjestykseen: Lakivaliokunnan mietintö kirkkolain uudistamisesta. Kirkkolakipaketin käsittelyssä vaaditaan lopulta ¾ määräenemmistöä.

Lakivaliokunnan työtä ja siinä apuna olleita sekä valiokunnan puheenjohtajaa Antti Savelaa kiiteltiin vuolaasti. Ja työ on ollut kieltämättä todella iso.

Valiokunta oli yksimielinen kaikista muista pykälistä lukuun ottamatta kirkon tunnustuksen sijoittamisesta lakiin tai kirkkojärjestykseen, jossa valiokunta päätyi sijoittamaan sen lakiin. Tähän liittyi eriävä mielipide, jossa kannatettiin sijoittamista kirkkojärjestykseen.

Piispat olivat aikaisemmassa lausunnossaan kannattaneet kirkkohallituksen esitystä, että tunnustus on järjestyksessä.

Lakivaihtoehdon kannattajien mielestä tunnustus pitää olla laissa, koska se on niin oleellinen asia. Lakia pidettiin painavampana, vaikka kl ja kj ovat yhtä sitovia.

Kirkkojärjestysvaihtoehdon kannattajat katsovat, että tunnustuksesta pitää päättää kj:ssa, koska se on kirkon omissa käsissä, kirkon sisällä, eikä se kuulu poliittisille päättäjille. Ajateltiin lisäksi, että eduskuntakaan ei tätä tunnustusta halua päätettäväkseen.

Piispa Tapio Luoma kertoi, miten jo Schaumanin kirkkolakia käsiteltäessä 150 vs. tunnustuksesta oli käyty paljon keskustelua. Luoma valaisi, miten piispojen kanta talvella syntyi, ja jos oikein kuulin, osa piispoista oli nyt muuttanut kantaansa ja kannatti valiokunnan mietintöä. Piispojen kanta ei kuitenkaan ollut yksimielinen. Ainakin piispat Hintikka, Leppänen ja Åstrand ilmoittivat kannattavansa valiokunnan eriävää mielipidettä. He halusivat ottaa huomioon ajan merkit, kuten Kaisamari Hintikka perusteli.

Yhteiskunnan tilanteen monet näkivät muuttuneen ja olevan muutoksessa. Se vaikuttaa myös kirkon ja valtion suhteisiin.

Keskustelu kulki samoja ratoja kuin esim. samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä käsiteltäessä. Ei siis mitään uutta täällä Suomen Siionissa.

Keskustelussa ounasteltiin eduskunnan ja valtiosääntöasiantuntijoiden kantoja, kerrottiin toriparlamenttien kannanotoista ja apua haettiin myös tunnustuskirjoista. Puheenvuorojen määrässä päästiin reilusti yli kuuden kymmenen (65?).

Edustaja Tapio Tähtinen arveli syynä erimielisyyteen oleva, että ”emme luota toisiimme”. Kirkon ylärakenteissa ei myöskään luoteta kirkon jäseniin, arvioi tämän blogin kirjoittaja.

Monet olivat vasta tämän lakiuudistuksen yhteydessä kohdanneet tällaisen tunnustuspykälän.

****

Edustaja Viking Vuori teki lakivaliokunnan eriävään mielipiteeseen pohjautuvan esityksen, että tunnustus sijoitetaan k-järjestykseen.

Ensimmäisessä käsittelyssä valiokunnan mietintö (=tunnustus on kirkkolaissa) voitti Vuoren esityksen (tunnustus kirkkojärjestyksessä) äänin 57 – 1 -49. Näin edetään toiseen käsittelyyn, jossa lakiehdotuksen on saatava ¾ määräenemmistö.

 

PS. uudessa kirkkolaissa tunnustus ja tehtävä on sanoitettu kirkkolain 2. pykälässä näin:

Kirkon tunnustus ja tehtävä

Kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on lausuttu kolmessa vanhan kirkon uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkon tunnustus ilmaistaan lähemmin kirkkojärjestyksessä.

Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimii muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.