”Tämä on merkittävä päivä.” Kirkolliskokouksen syysistuntokauden avajaistunnossa puhui arkkipiispa Tapio Luoma mistäpä muusta kuin Yhdysvaltain presidentin vaalista:

Presidentin vaali oli toki vain silta varsinaiseen aiheeseen eli epävarmuuden aikaan, jota elämme. On Amerikan vaalin lisäksi koronaa, ilmastomuutosta ja brexitiä, jotka saavat tuntemaan epävarmuutta.

Epävarmoina aikoina kaivataan vahvoja johtajia. Takerrutaan varmuuden hakemiseen, missä totuuskin voi jäädä toiseksi. Oikean varmuuden pitäisi kuitenkin perustua totuuteen, mutta näin ei välttämättä ole. On vain näennäisvarmuutta.

”Luottamus on vastaus epävarmuuden haasteeseen. Luottamus kantaa yli rajojen.”Vuoropuhelua kaivattaisiin enemmän, se rakentaa luottamusta”, totesi arkkipiispa.

****

Kirkkolaki oli kesän ja alkusyksyn aikana pistetty kirkkohallituksessa ripeästi uusiksi eduskunnan palautettua sen kirkolle vahvistamatta. Sitä oli hartaasti valmisteltu ja nyt odotettiin eduskunnan vahvistavan sen.

Nyt on menossa uusi kierros. Lakipakettiin tehtiin monia pienehköjä muutoksia. Eniten keskustelua syntyi jo lähetekeskustelussa kirkon tunnustuksen sijainnista, kirkkolaissa vai kirkkojärjestyksessä.

Puhujista monet vaativat tunnustuspykälän säilyttämistä kirkkolaissa. Toisaalta epäiltiin menisikö se eduskunnassa läpi, sillä siellä hieman vierastetaan kannanottoa kirkon tunnustukseen. Kirkkojärjestystähän ei tarvitse viedä Arkadian mäelle vahvistettavaksi.

Uuteen kirkkolakiin sisältyi monta tärkeää ja odotettua yksityiskohtaa jo kun se edellisen kerran lähetettiin eduskunnan vahvistettavaksi. Nyt odotus jatkuu.

Asia erikseen on sähköisten kokousten mahdollistuminen, jota toivotaan todella pikaisesti. Sekin edellyttää kirkkolain muutosta ja käyntiä eduskunnassa.

****

Kirkko on usein jälkijunassa. Sitä saatetaan pitää hyvänäkin, mutta se voi joskus tulla kalliiksi. Talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen oli tutustunut historiaan, josta löytyi esimerkkejä siitä, miten kirkko on ollut jälkijunassa sellaisissakin uudistuksissa, jotka eivät varsinaisesti liity kirkon uskoon tai oppiin.

Esimerkkeinä hän mainitsi kirkon virkaehtosopimuksen solmimisen ja eläkevarojen rahastoinnin. Kun jälkimmäisestä päättämistä siirrettiin vuosia eteenpäin, se tuli kalliiksi: seurakunnat maksavat nyt ylimääräistä eläkemaksua.

Tähtinen esittikin muutosta määräenemmistösäädökseen, joka on yksi syyllinen uudistusten viivästymiseen. Aina löytyy joku taho, joka vastustaa muutosta, ja 1/4 määrävähemmistö riittää siirtämään päätöksiä.

Tähtinen esitti, että hyväksymiseen vaadittaisiin vain 2/3 enemmistö ¾ sijaan. Nyt neljäsosa edustajista voi estää melkein asian kuin asian läpimenon. Ja edustajia on kaikkiaan 109.

Edustaja Juha Nivala puolestaan esitti kirkolliskokouksen vaalitavaksi suoraa jäsenvaalia, minkä hän arveli lähentävän jäseniä hallintoon ja tuovan uutta virtaa kirkolliskokoukseen. Nyt 1 prosentti jäsenistä valitsee maallikkoedustajat.

Nuo muutokset vaatisivat taakseen tietysti ¾ enemmistön, joten ne eivät aivan pian toteutune.

****

Nelivuotiskertomus 2016 – 2019 sisältää nimensä mukaisesti tietoa kirkossa ja kirkon asemassa tapahtuneesta. Taakse katsomisen lisäksi siinä katsotaan myös eteenpäin eli esitetään kehitysideoita.

Tämän päivän keskustelussa puhuttiin kuitenkin enemmän laskevista käyristä ja siroteltiin tuhkaa päällemme. Näin se on ollut ennenkin. Pessimismi on kirkossakin suosittua, vaikka toivo on varsinainen "tuotteemme". Kaivataan paluuta johonkin entiseen, mutta maailma on muuttunut.

4v-kertomus sisältää havainnon, että nuoremmat ikäluokat ajattelevat eri tavoin kuin vanhempansa ja sen tulisi näkyä myös kirkossa. Päättäjien enemmistö olemme kuitenkin vanhempaa ikäluokkaa.

Kirkon ensi vuoden budjettia ja toimintasuunnitelmia esitellyt kansliapäällikkö Pekka Huokuna kertoikin kirkon suuntaavan milleniaaleihin, noihin 1980-luvulla syntyneisiin ja heidän perheisiinsä. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa digikirkko, polkuhanke, kasteen ja konfirmaation kehittäminen, kirkon Ovet auki-strategia …