Keskiviikkona käsiteltiin kirkolliskokouksessa useita aiheita. Osa niistä lähetettiin valiokuntiin, osa tuli sieltä.
Päivä aloitettiin käsittelemällä aloitetta ehtoollisen vieton rajoitusten poistamisesta. Aloitteessa esitettiin ehtoollisen vieton mahdollistamista ilman kirkkoherran lupaa. Yleisvaliokunta esitti aloitteen jättämistä raukeamaan ja näin myös tapahtui. Lautakunnan kannan mukaan aloite ei johtaisi yhteyden vahvistumiseen kirkossa vaan päinvastoin, hajaannukseen. Kaikkien jumalanpalveluyhteisöjen on toimittava piispan ja kirkkoherrojen kaitsennassa.
Ehkä aloitteen taustalla nähtiin myös virkakysymys eli halu järjestää messuja vain miespappien johtamina. Aloitteen kannattajat korostivat mahdollisuutta, että kaikki halukkaat voisivat käydä ehtoollisella.
Digitaalinen teologia käsittelee etäyhteyksien käyttömahdollisuuksia seurakuntaelämään. Tämän otti esille edustaja Tuulia Kuntsi puheenvuorossaan. Voisiko ehtoollista viettää etänä verkon välityksellä? Tämän kysymys on herännyt pandemian myötä.
Kenttäpiispan viran teologisten perustelujen selvittämistä esittänyt aloite hylättiin. Perustevaliokunnan mietinnön mukaan viralla ei sinänsä ole teologisia perusteluja, mutta muita perusteluja kylläkin riittävästi.
Kenttäpiispa on puolustusvoimien virassa, mutta hänellä on jäsenyys kirkolliskokouksessa ja läsnäolo-oikeus piispojen kollegiossa sekä joitakin piispallisia tehtäviä.
Avioliittokeskustelua jatkettiin tiistaiseen tapaan, mutta se jäi yhä kesken. Puheenjohtaja muistutti kunnioittavan keskustelun käymisestä.
Ympäristövaikutusten arviointia esittänyt aloite sai paljon kannatusta. Esiin tuli käytännön esimerkkejä ympäristöarvojen huomioimisesta seurakunnissa. Tavoitteena on saada aikaan konkreettisia tekoja kestävän kehityksen hyväksi. Seurakunta nähtiin merkittävänä ympäristökasvattajana.
Keskustelussa tuli esille myös nurmikkojen jättäminen leikkaamatta. Tässä kotiseurakuntani Nurmijärvi on jo toiminut ja siellä on jätetty hyviä pörriäisniittyjä.
Kalajoen tulipalossa arvioidaan Maaseudun tulevaisuuden mukaan tuhoutuneen noin 300 hehtaaria metsää, josta noin 200 ha on Kalajoen seurakunnan omistuksessa. Seurakunnat ovat suuri metsänomistaja, n 13 %. Seurakunnan omistamalle on siellä suunnitteilla tuulivoimalapuisto.
Kummin lisäämistä aikuisille jälkikäteen sai runsasta kannatusta. Nykyään sen voi tehdä vain lapselle. Aloitteen sanottiin nousevan käytännön tarpeesta.
Kirkko Suomessa -brändiä ehdotettiin muutettavaksi. Perustelujen mukaan siinä omitaan kirkko-sana kokonaan luterilaisille, mikä on ekumeenisesti väärin. Sen voisi korvata esimerkiksi Ev.lut. (tai ev.-lut?) kirkko Suomessa. Aloite lähetettiin valiokuntaan.
Keskustelussa todettiin julkisuudessa turhaan piiloteltavan, että olemme evankelis-luterilainen kirkko.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekeminen kirkkoon kuului jälleen niihin aloitteisiin, joka jakoi puheet kahtia. Puheissa haettiin jyviä Juicen biisistä, punalipuista ja rauhanliikkeistä. Pelättiin politiikan ujuttautumista seurakuntaan.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat käsitteinä kirkossa ongelmallisia. Tuntui, että puheenvuoroissa kaikki puhuivat vähän eri asiasta.
Tuli mieleen roomalainen valtiomies Cato, jonka kerrotaan päättäneen puheensa senaatissa aina Karthagoon. ("Miuuten olen sitä mieltä, että Karthago on hävitettävä"). Nyt aika moni asia kääntyy puheeseen avioliitosta.
Kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen herätti vilkkaan keskustelun. Esityksen mukaan haluttiin yhdistää hallinnollisesti kirkon tutkimuskeskus ja kirkon koulutuskeskus. Esitys oli osa jo vuosia sitten annettua tulevaisuustoimeksiantoa, joka pyrki kirkon rakenteiden ja toiminnan virtaviivaistamiseen.
Yllätys oli, että hallintovaliokunta esitti kirkkohallituksen esityksen hylkäämistä, ja toinen yllätys, että kirkolliskokouksen täysistunto olikin toista mieltä. Ohjesäännön muutos voitti 84 puolesta, 22 vastaan. Valiokunnan mietintöön liittyi kolmen jäsenen eriävä mielipide, jossa minäkin olin mukana.
Kannatin keskusten hallinnollista yhdistämistä. Se poistaa kitkatekijöitä organisaation sisällä, tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa yhteistyötä. Sen voi odottaa myös lisäävän tutkimuskeskuksen vaikutusta seurakuntien työhön.
Miksi hanketta vastustettiin? Useimmat ongelmat johtuvat vanhan viisauden mukaan viestinnästä, niin kai tämäkin. Valiokunnan enemmistö ei saanut mielestään riittävästi tietoa asiasta. Viestintään kannattaa aina satsata.
