Seinäjoella vaalitaan tangokulttuuria
Kun kirkolliskokouksessa käsiteltiin viime vuonna uusien virsien kokoelmaa liitettäväksi Virsikirjaan, arvelen seinäjokelaisen kirkolliskokousedustajan Ilmari Ylä-Aution ainakin mielessään kannattaneen tangoa Satumaa otettavaksi mukaan kokoelmaan. Aiheesta käytiin keskusteluja, joissa Satumaakin oli mukana.
Sillä viikolla Ilmari piti kirkolliskokouspäivän aloitukseksi vuorollaan aamuhartauden, jonka aiheeksi valitsi tangon. Lopuksi laulettiin, tai veisattiin, tango Satumaa. Varsinaista esitystä kokoelmaan ottamisesta hän ei kuitenkaan tehnyt. Niinpä Satumaa ei päätynyt virsikirjaan.
Tangot ovat sukua virsille, molemmissa käsitellään ihmisen sielun syviä juonteita. Virret ja tangot liikkuvat samoilla vesillä.
Vai mitä mieltä olette?
Aavan meren tuolla puolen jossakin on maa
missä onnen kaukorantaan laine liplattaa
missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan
siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan.
- Sanat Unto Mononen, tunnetuin tulkki lienee Reijo Taipale.
Seinäjoella ei vain tanssita tangoa ja valita tangokuninkaallisia kerran vuodessa, vaan tangokulttuuria vaalitaan monin tavoin. Sydämen asiaa tehdään tunnetuksi eri tavoin.
Suomalaisen tangon Satumaa ry on järjestänyt useana vuonna nuorille runokilpailuja, joiden teemoina ovat olleet tango ja tunteet, mielimaisemat ja Suomi 100. Runokilpailun ohella on Satumaa-kävely ja Tango-hölkkä. Niiden reitin varrella soi tietysti tango, kaiken matkaa.
”Runokilpailut ovat saaneet nuoret purkamaan tunteitaan”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja, Ilmari Ylä-Autio.
Keväällä yhdistys julkaisi kilpailujen tuotoksesta 100 runoa kirjasena. Kuvituksena on käytetty nuorten maalaamia mielimaisemia, nekin kilpailun tuotosta.
”Runokirja kertoo nuorten luovuudesta ja ilmaisutaidosta”, sanoo Ilmari Ylä-Autio. Hän on ollut monella tavalla levittämässä ja syventämässä tangokulttuuria Seinäjoen seudulla ja sieltä koko maahan ja vieläkin laajemmalle.
Minä en ole varsinaisesti suuri tangon ystävä, toki kuuntelen niitäkin, mutta Ilmarin innostus on tehnyt vaikutuksen. Päättelen, että tango on monille enemmän kuin tanssia tai musiikkia, se on melkein koko elämä, kuten toisille jalkapallo.
Nuorten runoissa vaikuttavat rakkauden, tunteiden – ja tangon keskeiset tekijät, kuten otteet teksteistä osoittavat:
Kaipaus: ”Tyttö yksin, niin lohduton/Kaipaa rakkautta katoavaa./Milloin onnen tavoittaa?”
”Mutta kaipuuni sua kohtaan: Se ei sammu milloinkaan.”
Muistot: ”Lehdet soi, kun tuuli puhaltaa./Merten takaa ne viestin kuljettaa… kesän muisto kaunein…”
Suru: ”Suru ylleni laskeutuu,/ ilon voimat vie./Anteeksipyyntö helpottaa,/halauskin voi lohduttaa.”
Aika: ”Kunnes aika pysähtyy,/ja huomaat saavuttaneesi sen,/onnen.”
Nuorten teksteissä – kuten varmaan kaikenikäisten kokemuksissa, rakkaus tuo ja vie: ”Olit se, johon rakastuin/--- ja se joka hajotti sydämeni.”
Suru ja ilo ovat lähellä toisiaan, ikään kuin tunteiden ympyrällä peräkkäin.
Kirjan päättää tangokuningas Kyösti Mäkimattilan Laulu valonkantajille, jossa hän sanoo ”valonkantajien meille kaiken tuoneen, lauluillansa meille kertoilleen”.
