Kirkkolaki lähti eduskuntaan

Kirkkolakipaketti hyväksyttiin torstaina toisessa käsittelyssä käytännössä yksimielisesti ja siis vaaditulla määräenemmistöllä.

Ensimmäisessä käsittelyssä toisin äänestäneiden puolesta ilmoitti Wiking Vuori, että ainakin hän hyväksyy nyt lakipaketin myös tunnus-pykälän sijoittamisen kannalta, jotta laki saadaan hyväksyttyä. Seurasi sovinnollinen hetki, kun täysistunto oli kerrankin yksimielinen.

Evankeliumista jatkettiin keskustelua. Edustaja Heidi Zitting kevensi aihetta kääntämällä sanan evankeliointi ilosanomoinniksi (?), jos oikein kuulin, halusin kuulla sen muodossa ilosalamointi.

Evankeliointialoitteesta käytettiin yhteensä 49 puheenvuoroa.

Taloudesta puhui lähinnä vain valiokunta

Talousvaliokunnan mietintö kirkon ensi vuoden budjetista oli iso työ. Valiokunta oli kokoontunut 26 kertaa sitä varten. Valiokunta oli kamppaillut säästö- ja kehittämistarpeiden välillä.

Keskusrahaston budjetin alijäämä on ensi vuonna 4.5 Me. Tasapainotusvaateeseen annettiin jälleen vähän lisäaikaa.

Vanhan testamentin mobiilikäännöstä valiokunta puolusti, projekti kestää kuusi vuotta, kustannus on 250 000e per vuosi. Kirjoitin aikaisemmin väärin, että siihen varattaisiin 1.5 Me vuodessa, mutta tuo on koko projektin kustannus.

Enonkosken luostariyhteisön tukemiseksi tehtyä aloitetta sen sijaan ei valiokunta ei hyväksynyt. Petäjäveden vanha kirkko sai kyllä 30 000 avustusta ja myös kirjuri (=aluerekisterit) saa lisää rahaa.

Talousvaliokunnan pj. TapioTähtinen muistutti, että talouden tasapaino piti saavuttaa jo vuonna 2021. Valiokunnan mielestä säästötoimet piti alun perin priorisoida, ei vain juustohöylää käyttämällä. Tavoitteeseen ei ole päästy, pitääkö takaraja vuonna 2024.

Jostain syystä usein ajatellaan, että ikävien päätösten tekemistä helpottaa, kun niitä siirretään eteenpäin. Kokemus osoittaa, että käy päinvastoin.

Tähtinen luonnehti talousstrategiaa niin, että perusrahoituksella eli seurakuntien maksamalla keskusrahastomaksulla ja palvelumaksuilla pitää kattaa normaalit juoksevat menot. Kehittäminen eli kärkihankkeet katettaisiin sijoitustuotoilla. Näin talous pysyisi vuosittain tasapainossa vuoden 2024 jälkeen.

Tavoitteena on ollut säilyttää talouden tasapainottamisesta huolimatta kirkkohallituksen ja tuomiokapitulien toiminnallisuus.

Supistukset aiheuttivat luonnollisesti synkkiäkin kommentteja. Jotkut näkivät lopun ajan merkkejä, toiset katsoivat, että näinkin on kohtuullisen hyvä tilanne.

Taloudesta ei täysistunnossa puheenvuoroja käytetty siinä määrin kuin odottaisi näin isossa asiassa. Edes Enonkoski ei enää kirvoittanut kuin yhden puheenvuoron. Talousvaliokuntaan luotetaan.

Strategia-aloitteen kanssa kävi nolosti

Kirkon strategia on aikaisemmin hyväksytty kirkkohallituksessa. Elokuussa tehdyssä aloitteessa esitettiin, että strategiaa käsiteltäisi myös kirkolliskokouksessa.

Tulevaisuusvaliokunta oli valmistellut asiasta hyvän mietinnön, jossa esitettiin strategian hyväksymistä kirkolliskokouksessa sen työjärjestyksen mukaisesti.

Tässä vaiheessa piispa Seppo Häkkinen ja pari juristia kertoivat, että tuo ei ole mahdollista, koska laissa ei kirkolliskokouksen tehtävissä mainita strategian käsittelemistä. Jostain syystä tuo asia huomattiin vasta nyt, eikä elokuussa.

Illalla oltiin Turun kaupungin vieraana upeassa ja perinteikkäässä kaupungintalossa.