Järjestäytyminen jatkui kirkolliskokouksessa tänään tiistaina, mutta elisistä varapuheenjohtavalinnoistakin käytiin vielä pientä analyysiä somessa ja aamiaisella. Ratkaistiinko se henkilökohtaisten ominaisuuksien (joita esittelyssä painotettiin), vai puoluepoliittisilla tai kirkkopoliittisilla perusteilla?
Ehkä äänestyspäätöksiä tehtiin kaikille kolmella perusteella. Ratkaisua pidettiin ”tasapainoisena”, millä tarkoitetaan, että eri suuntaukset tulivat edustetuksi. Sitä uskon tavoiteltavan muissakin valinnoissa.
Näin sanotaan, vaikka emmehän me tiedä, minkälaisia suuntauksia valitut edustavat.
Henkilökohtaisilta ominaisuuksilta kaikki varapj -ehdokkaat olivat joka tapauksessa päteviä ja tasavertaisia. Ylipäätään kokemus on, että täällä on koolla on pätevää joukkoa.
****
Valitsijamiehet olivat myöhään maanantai-iltana saaneet edustajat jaettua valiokuntiin. Niinpä tiistaipäivän ensimmäinen tehtävä oli valiokuntien kokoontuminen ja järjestäytyminen.
Minä pääsin kolmannen kauden edustajana ”junailemaan”, kun toimin hallintovaliokunnan järjestäytymiskokouksen kokoonkutsujana ja sain johtaa puheenjohtajan valinnan. Päätös oli hallintovaliokunnassa yksimielinen.
Valiokuntien puheenjohtajat:
- kansliavaliokunta Markku Orsila
- lakivaliokunta Antti Savela
- talousvaliokunta Tapio Tähtinen (Espoon hpk)
- tulevaisuusvaliokunta Katri Korolainen
- toimitusvaliokunta Johanna Lumijärvi (Espoon hpk)
- hallintovaliokunta Aulikki Mäkinen
- käsikirjavaliokunta Seppo Häkkinen, varapj Päivi Linnoinen (Espoon hpk)
- yleisvaliokunta Pekka Särkiö
- perustevaliokunta Matti Repo
Ainakin hallintovaliokunta aloitti vähän perusteellisemmalla jäsenten toisiinsa tutustumisella. Neljästätoista valiokunnan jäsenestä neljä oli viime kaudella, joten paljon on uusia jäseniä. Uudet jäsenet tuovat aina uutta virtaa ja ideoita.
Keskiviikkona alkaa valiokunnille tulla aloitteita, joista on tehtävä mietintöjä parin päivän aikana. Osa siitä työstä voi siirtyä marraskuuhun.
****
Täysistunnoissa jatkettiin lähetekeskusteluja. Sellainen käytiin mm. lisätalousarvioesityksestä, jolla tuetaan koronanpandemiasta kärsiviä seurakuntia. Myös kirkon järjestöt ovat pulassa, kun tulot ovat ehtyneet. Maailmalla kärsitään mm. nälänhädästä.
Puheenvuoroja käytettiin siitä, miten seurakuntien tuki jaetaan: tarpeen, asukasluvun tai koronatappioiden perusteella? Vähän pidemmällä tähtäimellä on tarvetta rakennemuutoksille, mutta niitä ei kertakorvauksella kyetä muuttamaan.
Käsittelyssä ovat myös viime vuoden tilinpäätökset ja kertomukset siitä, miten viime vuosi meni tavoitteisiin nähden. Talousvaliokunta antaa niistä lausunnot ja tekee ehkä ehdotuksia jatkon suhteen. Odotettavissa on myös esim. valiokuntien etäkokousten mahdollistaminen.
Keskiviikkona käsiteltäneen piispojen kirjettä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä, johon Hesarikin tänään viittasi pääkirjoituksessaan. Avioasiota sivuttiin jo tänään, kun käsiteltiin aloitetta, jossa esitetään että kirkollisesti voidaan vihkiä pari, joista vain toinen on kirkon jäsen. Siinä todettiin mm. että avioliiton siunaamisella ja vihkimisellä ei toimituksena juuri muuta eroa kuin oikeudelliset seuraukset. Miksi kirkko pitää niitä niin tärkeinä?
Keskiviikon ohjelmassa on myös maan hallituksen ”kirkkoministerin” Annika Saarikon vierailu iltapäiväkahvilla. Hän on minun edustajakauteni (8 vuotta) neljäs valtiovallan edustaja kirkolliskokouksessa.
Ministerivierailulla hoidetaan suhteita kirkon ja valtiovallan kesken. Suhteiden hoitamiseen eivät niinkään aja ongelmat vaan yhteiset intressit kuten lasten ja nuorten asiat.
****
Koronamaskeja käytetään täysistunnoissa ja valiokunnissa, ruokailussa istutaan nimikkopaikoilla ja käsiä pestään usein. Pitkässä kokouksessa maskin pitäminen ei ole helppoa, mutta mitä emme tekisi tartuntojen estämiseksi.
